Uudet todisteet tukevat Anatolian hypoteesia englannin alkuperästä

Tuore tutkimus, joka julkaistiin Science-lehdessä ja josta uutistoimistot, muun muassa BBC, uutisoivat, tukee indoeurooppalaisten kielten (mukaan lukien englanti) alkuperää koskevaa hypoteesia, jonka Cambridgen arvostettu arkeologi, professori Colin Renfrew (Kaimsthornin lordi) esitti ensimmäisen kerran vuonna 1987.

Professori Renfrew’n Anatolian-hypoteesissa esitettiin, että nykyiset indoeurooppalaiset kielet saivat alkunsa Anatoliasta neoliittisella ajalla, ja yhdistettiin niiden saapuminen Eurooppaan maanviljelyn leviämiseen. Vaihtoehtoinen ja monta vuotta hyväksytympi näkemys oli, että indoeurooppalaiset kielet saivat alkunsa noin 3 000 vuotta myöhemmin Venäjän aroilta (Kurgan-hypoteesi).

Aucklandin yliopiston tohtori Quentin Atkinsonin johtamat uusiseelantilaiset tutkijat ovat nyt soveltaneet virusepidemioiden jäljittämiseen käytettyjä tutkimustekniikoita kielten evoluution tutkimiseen. Käyttämällä hyvin erilaisia menetelmiä kuin professori Renfrew käytti 1980-luvulla, he testasivat sekä anatolialaista että kurganilaista hypoteesia, ja heidän tuloksensa tukevat ensin mainittua.

Professori Renfrew kommentoi:

”25 vuotta sitten kirjassani Archaeology and Language esittämäni hypoteesi, jonka mukaan ensimmäisen indoeurooppalaisen kielen alkuperäinen kotipaikka oli Anatoliassa, perustui arkeologisiin todisteisiin siitä, että varhainen maanviljelys (ja sen mukanaan tuoma väestötiheyden kasvu) tuli Eurooppaan Anatoliasta. Perusteluna oli, että uuden kielen laajamittainen omaksuminen edellytti suurta taloudellista ja väestörakenteellista muutosta, kuten maanviljelyn käyttöönottoa. Sittemmin on saatu tukevia todisteita siitä, että useiden muiden kieliperheiden (kuten austronesian ja bantun) laaja alueellinen levinneisyys on syntynyt varhaisen maanviljelyn leviämisen seurauksena.

Quentin Atkinsonin ja hänen kollegoidensa uusi ja vaikuttava havainto perustuu puhtaasti kielitieteellisen aineiston fylogeografiseen analyysiin, ja näin ollen se päätyy pitkälti samaan johtopäätökseen itsenäisesti, mutta hyvin erilaista todistusaineistoa käyttäen. Tämä antaa silmiinpistävää tukea anatolialaiselle hypoteesille.

Perinteinen näkemys, jonka mukaan proto-indoeurooppalaisten kotimaa oli Mustanmeren pohjoispuolella sijaitsevilla aroilla, juontaa juurensa vanhasta harhakäsityksestä, jonka mukaan tuon alueen varhaisväestö oli ratsastavia soturi-nomadipaimentolaisia, joiden väitettiin tunkeutuneen Eurooppaan pronssikauden alun tienoilla. Harva arkeologi enää uskoo tähän. Mutta tämä vanha myytti kuolee kovaa vauhtia. Todellisuudessa ratsuväen kehittyminen ei juurikaan edeltänyt skyyttejä ensimmäisellä vuosituhannella eaa.

Jotkut indoeurooppalaistutkijat painottavat perinteisesti paljon vain muutamia sanastotermeitä, kuten ”hevonen”, ”pyörä”, ”vaunut”, ”kärryt” jne. sillä hyvin perustellulla syyllä, että nämä piirteet esiintyvät arkeologisissa tallenteissa suhteellisen myöhään. Koska rekonstruoidussa proto-indoeurooppalaisessa kielessä on sanoja näille asioille, tämä kieli ei (heidän mukaansa) ole voinut levitä ennen esimerkiksi pyörän keksimistä. Mutta nämä kielitieteilijät käyttävät tätä kielellisen paleontologian menetelmää toisinaan melko hankalalla tavalla. He jättävät toisinaan huomiotta, että uuden käsitteen (esim. pyörän) keksimisen myötä uusi substantiivi, joka keksittiin sitä varten eri indoeurooppalaisissa kielissä, oli usein johdettu jo olemassa olevista käsitteistä (esim. ’pyörimään’ latinan rota-kielessä ja samoin indoeurooppalaisessa *kweklos-kielessä, joka on sukua kreikkalaiselle kyklokselle, ’ympyrä’). Ympyrä ja pyöriminen ovat olleet ihmisten tiedossa kymmeniä tuhansia vuosia, eikä niitä voi käyttää proto-indoeurooppalaisen ajoittamiseen!”

Seuraa linkkejä, jos haluat lisätietoja tästä aiheesta.

http://www.sciencemag.org/content/337/6097/957.abstract?sid=192102e8-a5bc-4744-ac5a-5500338ab381

http://www.bbc.co.uk/news/science-environment-19368988