VALTAOSASSA AFRIKAA HENKILÖIDEN AJATTELEE VIELÄ VETÄVÄN VETOKETJUJA

Tarina tarjoaa monia johtolankoja uskonnollisesta tilanteesta, jonka Johannes Paavali on kohdannut viimeiset 10 päivää Afrikassa. Tärkein on tämän maanosan voimakas hengellisyys, jossa ihmiset ovat paljon taipuvaisempia ruumiittomiin selityksiin kuin uskomaan ihmisen tai luonnon sattumiin. Afrikka on eräänlainen hengellinen supermarket, jossa kaikki kristittyjen ja muslimien lajit kilpailevat perinteisten paikallisten uskontojen kanssa. Monet afrikkalaiset valitsevat vapaasti eri uskomusten osa-alueiden välillä.

Hra Ngwayi ja herra Nkemngu ovat roomalaiskatolisia ja kuuluvat maan koulutettuun luokkaan. Kumpikaan ei kuitenkaan ajattele luopuvansa kokonaan perinteisistä uskomuksista. Lukuisat kristityt ja muslimit kaikista yhteiskuntaluokista eri puolilla mustaa Afrikkaa palaavat kyläpappiensa luokse sairauden sattuessa, kantavat mukanaan perinteisiä onnea tuovia amuletteja ja uhraavat säännöllisesti esi-isilleen.

Lyhyesti sanottuna animismi, sana, jonka ulkopuoliset antavat heimoihin kuuluville uskontokunnille, elää ja voi hyvin. Kuudesta mustan Afrikan maasta, joissa paavi on vieraillut, animismi on Vatikaanin arvioiden mukaan enemmistöuskonto neljässä:

Togo (64 prosenttia), Norsunluurannikko (63), Keski-Afrikan tasavalta (70) ja Kenia (58). Kamerunissa ja Zairessa animismin osuus on 40 ja 45 prosenttia väestöstä. Ja kaikissa kuudessa maassa on monia, jotka harjoittavat animismia jonkin muun asian ohella.

Animismin määritteleminen merkitsee astumista heimojen uskomusten maailmaan, jossa on paljon yhteistä mutta myös monia erityispiirteitä. Horace W. Pitkin, Yhdysvaltain Kamerunin suurlähetystön poliittinen sihteeri, on kamppaillut ongelman kanssa ja päätynyt seuraavaan: ”Animismi”, hän sanoi, ”on mikä tahansa uskomusjoukko, jota emme voi leimata muulla tavoin.”’

Koska animistien maailmanneuvostoa ei ole, tämä saattaa olla paras mahdollinen määritelmä.

Sadalla kielellä tai useammalla on sana sanalle ”Jumala”, ja jokaisella sanalla voi olla hiukan erilainen käsitys siitä, kuka Jumala on. Monet animistit ja kristityt, jotka säilyttävät siteensä animismiin, väittävät kuitenkin, että eroavaisuuksistaan huolimatta eri uskonnot tunnustavat korkeimman olennon. Togossa erään heimon sana Jumalalle, ”Yehwe”, on salaperäisen lähellä hepreankielistä sanaa yhdelle Jumalalle, ”Jahve”. Ryhmä animistisia pappeja Togovillessä esitti rukouksen, jossa pyydettiin, että ”suuri luojajumala, transsendentti ja kaikkialle ulottuva” lähettäisi siunauksensa paavin ylle. Useimmat kristityt, juutalaiset ja muslimit voisivat hyväksyä sen.