Vastalääke katkeran oluen kasvoille?

Taannoin 90-luvulla Keystone-olut julkaisi erittäin suositun mainoksen, jossa varoitettiin ”katkeran oluen kasvojen” vaaroista.

Keystonen ratkaisu oli tietenkin juoda Keystone-olutta. Minä olen eri mieltä. Massatuotetut amerikkalaiset oluet ovat syvältä. Ne maistuvat kuohuvedeltä, johon on heitetty pari ruosteista naulaa maun vuoksi. Täytyy olla jokin keino nauttia paremmista oluista ja samalla välttää oluen katkeruuteen liittyvä sosiaalinen leimautuminen.

Onneksi hollantilaisten tutkijoiden PLoS ONE -julkaisussa julkaisema uusi tutkimus antaa toivoa tulevaisuuteen. Tutkijat ovat havainneet, että eräät flavanoneiksi kutsutut yhdisteet voivat estää (”antagonisoida”) kielestämme löytyviä katkeran maun reseptoreita.

Tutkijat tekivät kokeet in vitro käyttäen HEK293-nimistä ihmisen solulinjaa, jota on helppo manipuloida laboratoriossa. He ekspressoivat soluissa ihmisen katkeran maun reseptoria nimeltä hTAS2R39. Tämän jälkeen solut voitiin aktivoida lisäämällä niihin vihreästä teestä löytyvää katkeraa yhdistettä, epikatekiinigallaattia (ECG). Katkeran maun reseptori sitoutuisi ECG:hen, jolloin solut laukaisisivat solunsisäisen kalsiumionien vapautumisen. Tutkijoiden käyttämässä koejärjestelmässä tämä kalsiumin vapautuminen aiheuttaisi fluoresenssin, joka voitaisiin havaita. Mikä tahansa flavanoni, joka ECG:n läsnä ollessa vähensi fluoresenssin määrää, esti näin ollen katkeran maun reseptorin.

Yksi heidän kokeistaan on esitetty alla. (Jätä ”ei-indusoidut” olosuhteet huomiotta.)

Kokeesta käy ilmi, että karvas yhdiste ECG aktivoi soluja, mutta yhdiste #6 (4′-fluoro-6-metoksiflavanoni) esti onnistuneesti katkerareseptorin. Vielä suuremmilla 4′-fluoro-6-metoksiflavanonin pitoisuuksilla katkeroreseptori estyi kokonaan. Tästä seuraa, että ihmisille syötettynä 4′-fluoro-6-metoksiflavanoni voi vähentää huomattavasti elintarvikkeiden katkeruuden havaitsemista.

Tässä tutkimuksessa on rajoituksia. Ensinnäkin se tehtiin soluviljelmässä, ei varsinaisilla ihmisillä. Toiseksi, kielessämme on monia erilaisia katkeran maun reseptoreita, joten vain yhden niistä estäminen ei poista kokonaan katkeran makua. (Sitä paitsi tässä tutkimuksessa käytetty reseptori ei osallistu oluessa esiintyvien katkerien molekyylien havaitsemiseen.) Kolmanneksi ei tiedetä, onko 4′-fluoro-6-metoksiflavanoni todella turvallista ihmisravinnoksi. Ja neljänneksi, 4′-fluori-6-metoksiflavanonin luonnollista lähdettä ei tunneta, ja sen tuottaminen edellyttäisi kallista kemiallista synteesiä.

Siltikin nämä havainnot ovat lupaavia, ei vain karvasien ruokien vaan myös lääkkeiden kannalta. Ja jonain päivänä ”katkeruuden estäjiä” voitaisiin ehkä lisätä suosikkiolueseesi, jotta et saisi pelättyjä katkeran oluen kasvoja.