Viimeinen raskauspäivitykseni 38. raskausviikolla
- Jaa
- Twiittaa
- Pinnaa
Hei kaikki, olen palannut viimeisen raskauspäivitykseni kanssa! Miten aika onkaan lentänyt! Tänään ajattelin antaa teille päivitykseni C-sektion suunnitelmistani ja mielenterveydestäni; sekä jakaa joitakin (tuskallisia!) liikkumisongelmia ja keskustella aikeistani imettää Crohnin taudin kanssa sekä hoitosuunnitelmastani synnytyksen jälkeen.
Lyhyt vastuuvapauslauseke, osa tätä viestiä sisältää maksetun mainoksen Fenetic Wellbeingin kanssa, jotka jakavat paljon hyödyllistä tietoa niille, joilla on liikkumisongelmia.
Raskauden ja mielenterveyden päivitys
Muutama viikko sitten jaoin rehellisen blogin mielenterveysongelmistani raskauden aikana. Olen todella iloinen, että sittemmin NHS:n ajanvaraukseni toteutui ja ajattelin jakaa muutaman neuvon niille, jotka mahdollisesti käyvät läpi samaa asiaa. Tapaamisessani neuvonantaja selitti, että heillä on käytössä ”vaaleanpunainen tarra” -järjestelmä raskaana oleville naisille, ja minusta se on niin mahtava ajatus.
Periaatteessa muistiinpanoihisi laitetaan vaaleanpunainen tarra, jonka avulla kätilösi/skannerisi ja lääkäriryhmäsi tietävät, että saat tukea mielenterveysongelmiisi. Sen sijaan, että sinun tarvitsisi selittää tämä joka kerta alusta alkaen, sinua hoitava henkilö yksinkertaisesti kirjautuu lukemaan muistiinpanosi. Muistiinpanoissani on joitakin nopeita ja käytännöllisiä vinkkejä, jotka auttavat minua: esimerkiksi selitän hoitohenkilökunnalle, että minulla on tapana kysellä paljon saadakseni varmuutta ja että voin joskus luottaa lääkäreihin epäluuloisesti Crohnin taudin väärästä diagnoosista johtuen. Olen huomannut, että tulevat tapaamiset ovat sujuneet paljon sujuvammin sen jälkeen, kun muistilappu on ollut siellä, ja henkilökunta on vain ottanut hieman enemmän aikaa varmistaakseen, että ymmärrän kaiken ennen kuin minut lähetetään pois. Jos sinulla on vaikeuksia, pyydä siis lähete.
Valmistautuminen C-testiinSection
Katso tätä viestiä Instagramissa#37viikkoa olemme nyt täysiaikaisia! 🤞💕
Olette ehkä muistaneet aiemmista päivityksistäni, että teen keisarinleikkauksen. Olen vihdoin saanut päivämäärän (mutta en sano vielä milloin!) ja minulle on selitetty miten kaikki toimii. Synnytysvalmennuksessamme suhtauduttiin todella positiivisesti keisarinleikkauksiin ja selitettiin, miten valinnaisesta sektiosta voi tehdä mahdollisimman hellävaraisen ja luonnollisen. Esimerkiksi viivästyttämällä napanuoran puristusta ja olemalla iho iholla. Kurssinjohtajamme ehdotti myös, että nukkuisin musliiniliina tyynyni päällä kerätäkseni ihobakteereita (vähän ällöttävää, mutta hei ho!) ja käärisin vauvan siihen, jotta häntä ympäröisivät hyvät bakteerit ensimmäisestä päivästä lähtien. Aion kokeilla tätä!”
Vahempien leikkausten takia minua taitaa ahdistaa vähiten leikkaussalissa oleminen, kumma kyllä! Mutta olen hieman huolissani toipumisesta sen jälkeen, joten kaikki vinkit siihen liittyen olisivat mahtavia?
Liikkuvuusongelmat viimeisten viikkojeni aikana (sisältää AD:n)
Olen muutama viikko sitten asti ollut melko aktiivinen ja mielelläni liikkeellä. Kuitenkin kirjaimellisesti yhdessä yössä 36 viikolla aloin kamppailemaan sietämättömän kivun kanssa vasemmassa pakarassa ja reidessä, kun kävelin tai kumartelin. Jaoin Instagramissa ja monet teistä ajattelivat, että se on iskias, mutta en ole asiantuntija! Tämä on niin turhauttavaa, koska se tuntui alkavan juuri silloin, kun minulla oli tarve siivota ja järjestää – ja halusin kumartua nostamaan tavaroita!
Olin ostanut raskausajan vyön, mutta eniten tuntui auttavan synnytyspalloni! Ostin tämän Amazonista (affiliate-linkki), koska se on spesifinen raskauteen, siinä on harjoituksia ja siinä on jalkapumppu, joten se oli tosi helppo puhaltaa. Aina kun kipu alkaa, olen keinutellut sen päällä edestakaisin! Se todella toimii!
Tiedän, että jotkut ihmiset kamppailevat niin paljon liikkuvuuden kanssa viimeisten viikkojen aikana (olen tuntenut ihmisiä, jotka tarvitsevat kainalosauvoja, pyörätuoleja ja olivat sänkyyn sidottuja), joten minun ei pitäisi valittaa liikaa, mutta on vaikea olla tuntematta oloaan epämukavaksi ajoittain – varsinkin kun työskentelee kotoa käsin ja voi tuntea olonsa hiukan eristetyksi. Jos kärsit liikuntakyvyttömyydestä raskauden aikana tai missä tahansa muussa elämänvaiheessa, tutustu Fenetics Wellbeing -verkkosivustoon, jolla on loistava blogi, jossa on paljon resursseja liikuntakyvyttömyyteen liittyen.
Imetys Crohnin taudin kanssa: Ajatuksiani
Olen pohtinut tätä asiaa niin paljon edestakaisin ja toivon todella, että pystyn tarjoamaan sinulle jotain näkemystä, kun vauva saapuu, sillä en löytänyt paljon omakohtaista näkemystä imettämisestä IBD:n kanssa. Aluksi olin varma, etten aio imettää, koska vaikka lopetin Humira-valmisteen 25 viikolla, käytän edelleen atsatiopriinia, ja olin myös tietoinen siitä, että kun viimeksi testasin suolistobakteerini, se ei ollut hyvä.
Mutta synnytysohjaajani antoi minulle yhteyden imetysohjaajaan, joka on todella auttanut minua keskustelemaan asioista. Hän löysi jopa IBD-kollegan, joka työskentelee NHS:lle kirjoittamassa imetysohjeita. Hän jakoi kanssani IBD:tä ja imetystä koskevan loistavan resurssin, jonka linkitän tähän.
Neuvonantaja antoi minulle myös yhteyden kahteen paikalliseen naiseen, joilla oli IBD ja jotka imettivät; siitä oli valtava apu. Kävin myös pitkän keskustelun lääkärini kanssa.
Ylipäätään imetys on hyvin henkilökohtainen päätös, ja minkä tahansa kroonisen sairauden kanssa on vaikeaa olla tuntematta, että keho ei ole tarpeeksi terve tai tarpeeksi hyvä. Se oli varmasti yksi syy, joka esti minua tekemästä sitä – pelkäsin, ettei minulla ole mitään ravintoaineita tarjottavana!
Lääkärini kuitenkin selitti, että aza on yleensä turvallista imettää ja että voisin silti tarjota vauvalle paljon hyvää. Itse asiassa eräs imettävistä äideistä, joihin sain yhteyden, imetti flunssan ja leikkauksen aikana ja vauva silti kukoisti.
Toisaalta on olemassa koulukuntia, joiden mielestä pulloruokituilla vauvoilla on suurempi todennäköisyys sairastua Crohnin tautiin, joten äidinmaidonkorvike ei ole myöskään win-win.
Loppujen lopuksi päätin, että kokeilisin ensimmäiset viikot ja arvioisin, miten meillä molemmilla menee sen jälkeen. Olen kuullut anekdoottisesti, että imetys on jopa auttanut pitämään raskauden jälkeisen pahenemisvaiheen loitolla, joten se on varmaan kokeilemisen arvoista! Olen harkinnut hankkivani jotain baby probioottia (ilmeisesti Biokult tekee tätä). Olen kuullut, että tätä jauhetta voi lisätä rintamaitoon toisena keinona varmistaa, että vauva saa kaiken tarvitsemansa hyvän.
Se on siis toivottavasti viimeinen raskauspäivitykseni ja mahdollisesti viimeinen blogikirjoitukseni ennen vauvan saapumista! Minulla on jo muutama postaus suunnitteilla keliakiatietoisuusviikolle ja Maailman IBD-päivälle toukokuun puolivälissä, ja olen varma, että postaan säännöllisesti Instagramissa – mutta toistaiseksi ilmoittaudun pois pariksi viikoksi ja toivon saavani jännittävän päivityksen pian!