Voiko tekoäly korvata tarpeen uskoa Jumalaan?

John Lennox. teoksen 2084 kirjoittaja: Artificial Intelligence and the Future of Humanity (tekoäly ja ihmiskunnan tulevaisuus, 2020), on paitsi Oxfordin yliopiston matematiikan emeritusprofessori myös Oxfordin Green Templeton Collegen pastoraalinen neuvonantaja. Podcastissa ”Does Revelation Talk About Artificial Intelligence?” (Puhuuko Ilmestyskirja tekoälystä?) hän keskustelee Walter Bradley -instituutin johtajan Robert J. Marksin kanssa otsikkokysymyksestä: ”Voiko tekoäly korvata tarpeen uskoa Jumalaan?”

https://episodes.castos.com/mindmatters/Mind-Matters-091-John-Lennox.mp3

Alhaalla on poimintoja transkriptiosta: (Täydellinen ladattava transkriptio löytyy Show Notes and Resources -kohdan jälkeen)

Robert J. Marks (oik.): Puhutaan tekoälyn teologisista vaikutuksista. Sinulla on maine, ei vain matemaatikkona, vaan myös kristillisenä apologeetana. Ja halusin käydä läpi joitakin apologeettisia näkemyksiä, joita annoit kirjassasi, ja miten ne liittyvät joihinkin nykyaikaisiin käsityksiin tekoälystä. Yleisesti ottaen, miten tekninen kehitys vaikuttaa siihen, miten ihmiset, joko uskovat tai ei-uskovat, ajattelevat Jumalasta?

John Lennox: No, joskus teknologisella kehityksellä on hyvin myönteinen vaikutus, koska jos, kuten minä, uskoo, että Jumala on älykkyys maailmankaikkeuden takana, että hän on luonut ihmiset kuvakseen, niin että me olemme jossain määrin luovia ja voimme tuottaa tätä teknologiaa. Silloin teknologian olemassaolo ja tieteen tarve itsessään on todiste siitä, että kaiken takana on Jumala. Se on siis myönteistä kehitystä.

Ja suhtaudun siihen myönteisesti, koska siinä mielessä tiedemiehenä olen aina ollut sitä mieltä, että yksi vahvimmista todisteista siitä, että maailmankaikkeuden takana on Jumala, on se, että pystymme tekemään tiedettä ja että maailmankaikkeus on matemaattisesti ymmärrettävä. Joten se antaa minulle valtavan sysäyksen tehdä sitä aihetta, jonka parissa olen viettänyt elämäni. Miten tekoäly vaikuttaa siihen? En tiedä. Sillä mitä enemmän ymmärrämme siitä, miten asiat toimivat, katson asiaa näin, sitä enemmän voin ihailla Jumalan kykyä tuottaa kaikki tämä potentiaali.

Aivan kuten mitä enemmän tiedän insinööritieteistä, sitä enemmän voin ihailla Rolls-Roycen, Rollsin ja Roycen, neroutta, joka tuotti autojensa kauniit moottorit. Mutta tietysti tekniikan kehitys on aina kaksijakoista. Sanon usein, että tekoäly on vähän kuin veitsi. Veitsellä voi tehdä leikkauksia ja pelastaa ihmishenkiä. Sillä voi myös puukottaa heidät kuoliaaksi. Emme siis saa olla naiiveja ja sanoa, että kaikki on ihanaa, koska se ei ole.

Robert J. Marks: Mielenkiintoista. Tieteen kehityksen sanotaan joidenkin mielestä korvaavan tarpeen uskoa Jumalaan. Jolloin minusta voisi myös katsoa tieteiden paljastavan kuinka mahtava Jumala on. Luuletko, että näin käy tekoälyn kohdalla?

John Lennox (oik.): No, en vain tiedä, mutta olen viettänyt suurimman osan elämästäni kiistellen sellaisten ihmisten kanssa, joiden mielestä tiede korvaa Jumalan. Ja pidän sitä todella typeränä argumenttina. Se on kuin sanoisi, että jos ymmärtää, miten Fordin auto toimii, ei tarvitse uskoa Henry Fordiin. Se on sekaannusta erilaisten selitysten välillä. Ja sanon usein ihmisille, että katsokaa, Jumalan selitys ei kilpaile tieteellisen selityksen kanssa sen enempää kuin Henry Ford kilpailee moottorin moottorin moottoria selittävän polttolain kanssa.

Ja itse asiassa tarvitaan molempia selitystasoja, sekä tieteellistä selitystä että Jumalan luovaa toimintaa koskevaa selitystä, jotta saamme täydellisen selityksen. Ja niinpä minulle on ollut jo monta vuotta selvää, että tästä tiede vastaan Jumala -jupakasta voitaisiin ottaa paljon lämpöä pois, jos ihmiset vain ymmärtäisivät, että selitys tulee eri tasoilla.

Robert J. Marks: J.J.: On eräs kaveri, ja puhuimme tästä hieman offline, ja sanoit ettet tiennyt siitä, mutta haluaisin kommenttisi siitä. Hänen nimensä on Levandowski, Piilaakson ihmelapsi ja hän perusti tekoälykirkon. Eli tekoäly perustaa nyt kirkkoja, ihmisiä, jotka palvovat tekoälyä. Hänen kirkkonsa nimi oli Way of the Future.

Tekoälykirkko väittää, että ihmismieli ladataan pian tietokoneeseen ja saavutetaan siten kuolemattomuus. Tämä on vanha uutinen. Kristinusko on tarjonnut tietä kuolemattomuuteen tuhansia vuosia.

Meille kerrotaan, että tekoälyohjelmistot kirjoittavat itse jonain päivänä yhä parempia ohjelmistoja, jotta saavutetaan superälykkyys. Tämäkin on vanha uutinen. Juutalais-kristilliset uskomukset ovat tienneet superälystä jo pitkään. Se on Jumalan ominaisuus.

Vaikka on muitakin pyhiä teoksia, Ray Kurzweilin The Singularity Is Near: When Humans Transcend Biology on tekoälykirkon raamattu. Kurzweilin teos rakentuu tekoälyyn kohdistuvan uskon pohjalle, josta hän tarjoaa meille provokatiivisia, spekulatiivisia ja hyperbolisia ennustuksia. Hänen ennustuksensa ovat usein niin kaukana tulevaisuudessa, että ne välttävät välittömän tarkastelun.

Anthony Levandowski, itseajavien autojen ihmelapsi ja Tulevaisuuden tien perustaja on tekoälykirkon apostoli Paavali. Verohallinnolle verovapautta varten lähettämässään kirjeessä hän tarjosi oman vastineensa Apostolien uskontunnustukselle: ” tietokonelaitteistojen ja -ohjelmistojen avulla kehitettyyn tekoälyyn (AI) perustuvan jumaluuden oivaltaminen, hyväksyminen ja palvominen”.

Robert J. Marks, ”The idol with feet of silicon” at Mind Matters News (3.2.2019)

Robert J. Marks: Näetkö mitään mahdollisuutta, että Levandowskin kirkko koskaan saisi jalansijaa?

John Lennox: Ei oikeastaan, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun kuulen siitä, joten minun pitäisi miettiä asiaa. Mutta katsokaas, olisin aluksi hyvin skeptinen tällaisten erittäin fiksujen ja erikoiskoulutettujen ihmisten kirkkojen suhteen, koska todellinen kirkko muodostuu kaikenlaisista ihmisistä. Ja evankeliumi on kaikkein yksinkertaisimpien ihmisten saavutettavissa, ja Jumala, joka perustuu tekoälyyn, on Jumala, joka on teknologian tuote. Se kuulostaa vähän samalta kuin Baabelin torni antiikin maailmassa, ja se on aivan liian pieni, jotta voisin uskoa mihinkään sellaiseen.”

Hän ajattelee, että se laajentaa mieltä. Oikeastaan se supistaa mieltä, koska tekoäly ei ole saavuttanut mitään sellaista tilaa kuin vaikkapa tietoisen entiteetin rakentaminen, ja Jumala on tietoinen entiteetti, joka puhui maailmankaikkeuden olemassaoloon. Joten heidän Jumalansa on aivan liian pieni, ja joka tapauksessa minua kiinnostaisi tietää, mikä on heidän oppinsa pelastuksesta ja iankaikkisesta elämästä. Tosin voin arvata, että ikuinen elämä tulee, kun he lataavat väsyneet aivonsa piihin ja ovat jotenkin ikuisesti olemassa, mikä on toinen siirtymä, jota epäilen suuresti.

Huomautus: Levandowski saattaa olla itsekin jonkinlaisessa siirtymässä:

Anthony Levandowski oli mukana perustamassa Waymoa ja rakensi Googlen ”itseohjautuvan” auton. (Uber palkkasi myös Levandowskin ja antoi sitten potkut.). Häntä syytetään siitä, että hän meni Uberille töihin Googlen yrityssalaisuuksien kanssa). Levandowski uskoi tekoälyyn niin vahvasti, että hän perusti tekoälylle omistetun ”kirkon” – Way of the Future.

Mutta hän näyttää olevan muuttamassa mieltään. Sen lisäksi, että Way of the Future -sivustolla ei enää mainita ”jumalaa”, Levandowski on saattanut luopua itsestään ajavista autoista.

The Information uutisoi paneelikeskustelusta autonomisista ajoneuvoista, jossa Levandowski oli mukana. Kuulemme raportista hänen uudelleen löytämästään uskosta ihmisiin

Brendan Dixon, ”True believer loses faith in fully self-driving cars” at Mind Matters News (24.6.2019)

Robert J. Marks: Mainitsit ajatuksen kuolemattomuuden saavuttamisesta. Se on yleinen teema monissa uskonnoissa ja se on varmasti mainitsemasi teema, joka on tekoälyuskonnossa. Luulen, että vastaus on ilmeinen, mutta kysyn silti. Mikä on kristinuskon ratkaisu kuolemattomuuteen?

John Lennox: No, ehkä paras tapa keskustella tästä on asettaa se Yuval Noah Hararin myydyn kirjan Homo Deus kontekstiin. Siinä hän sanoo, että ”21. vuosisadalla tulee olemaan kaksi suurta agendakohdetta”. Ensimmäinen on se, että ratkaisemme fyysisen kuoleman ongelman. Lainaan: ”Jokaiseen taktiseen ongelmaan on taktinen ratkaisu. Meidän ei tarvitse odottaa toista tulemista voittaaksemme kuoleman.” Hän on siis tietoinen kristillisestä toivosta.”

Mutta sitten toiseksi, kun olemme voittaneet kuoleman tarpeen, hän sanoo varovasti: ”Ihmiset kuolevat edelleen, mutta heidän ei tarvitse kuolla.” Kun olemme voittaneet tämän kuolevaisuusongelman, niin seuraava asia, toinen tärkeä asia on inhimillisen onnellisuuden tavoittelun tehostaminen. Ja tähän asialistaan kuuluu biokemiamme muuttaminen, kehojemme ja mieliemme uudelleenmuokkaaminen niin, että muokkaamme homo sapiensin uudelleen niin, että se voi nauttia ikuisesta mielihyvästä. Näin hän sanoo.

Ja hän lopettaa: nostettuamme ihmiskunnan eloonjäämiskamppailun petomaisen tason yläpuolelle pyrimme nyt päivittämään ihmiset jumaliksi ja tekemään Homo sapiensista Homo Deuksen, mutta ajattelemme kreikkalaisten jumalien ehdoilla. Eli asialistalla on kaksi kohtaa, toinen ratkaisee fyysisen kuoleman ongelman ja saavuttaa kuolemattomuuden ja olet oikeassa. Tämä on ollut aiheena, ei vain monissa uskonnoissa ja monissa mytologioissa. Ja se juontaa juurensa suoraan Genesiksen kirjaan, jossa meille kerrotaan kiehtova kertomus siitä, kuinka ihmisiä kiusataan tavoittelemaan jumaluutta ja vihollinen houkuttelee heitä sanomalla: ”Jos syötte tuon tietyn puun hedelmän, teistä tulee kuin jumalia, jotka tuntevat hyvän ja pahan.”

Siinä on siis Homo Deuksen kieroutuneen käsitteen alkuperä. Nyt ironinen asia minun mielestäni on tämä. Tässä nämä ihmiset yrittävät Hararin tavoin ratkaista fyysisen kuoleman ongelman, mutta he ovat liian myöhässä. Se on jo ratkaistu, koska Jeesus Kristus herätettiin Jumalan voimalla kuolleista. Jumalalla on siis ratkaisu fyysisen kuoleman ongelmaan. Ja kristillisen evankeliumin sanoma on tietenkin se, että jokainen, joka katuu sotkua, jonka on tehnyt omasta ja muiden elämästä, ja luottaa Kristukseen pelastukseksi, saa iankaikkisen elämän. Ja siksi heidät herätetään kuolleista.”

Meidän ei siis tarvitse murehtia, mitä aivoillemme tapahtuu, eikä meidän tarvitse toivoa, että ne voidaan ladata piihin. Se on siis ensimmäinen asia.

Ja toinen asia on se, että hän pyrkii tehostamaan ihmisten onnellisuutta muokkaamalla kehomme ja mielemme uudelleen. Nyt hyvin mielenkiintoinen asia on se, että osa kristillistä toivoa on, että todellinen Home Deus, eli Kristus itse, palaa ja herättää meidät kuolleista ja me muutumme. Se on todellinen päivitys, josta on vahvaa näyttöä, toisin kuin Hararin toivo.

Kristinuskossa on siis molemmat puolet tästä asiasta, ja meillä on uskottava ratkaisu. Ja tämä oli yksi tärkeimmistä motiiveistani tämän kirjan kirjoittamiselle, koska ajattelin: ”Kuule, jos ihmiset maailmassa ovat valmiita ottamaan vakavasti Tegmarkin ja muiden ihmisten skenaarioiden kaltaiset skenaariot, miksi emme katsoisi uudelleen skenaariota, josta useimmat ihmiset tietävät hyvin vähän?”. Ja se on raamatullinen näkemys kuolemasta ja kuolevaisuusongelman ratkaisusta. Ja myös kysymys ihmiskehojen muuntumisesta ylösnousemuksessa. Nämä ovat mielestäni valtavan tärkeitä aiheita.”

Huomautus: Hararin toivossa ei ole esimerkiksi vapaata tahtoa:

… Harari ei hyväksy mitään epätieteellistä ”vapaan tahdon” hölynpölyä:

”Valitettavasti ’vapaa tahto’ ei ole tieteellinen todellisuus. Se on kristillisestä teologiasta periytyvä myytti. Teologit kehittivät ajatuksen ”vapaasta tahdosta” selittääkseen, miksi Jumalalla on oikeus rangaista syntisiä heidän huonoista valinnoistaan ja palkita pyhiä heidän hyvistä valinnoistaan. Jos valintojamme ei tehdä vapaasti, miksi Jumalan pitäisi rangaista tai palkita meitä niistä? Teologien mukaan Jumalan on järkevää tehdä niin, koska valintamme heijastavat ikuisen sielumme vapaata tahtoa, joka on riippumaton kaikista fyysisistä ja biologisista rajoitteista.”

Michael Egnor, ”Is free will a dangerous myth?” at Mind Matters News

Robert J. Marks: On toinenkin mielenkiintoinen rinnakkaisuus tekoälyn ja kristinuskon välillä koskien superälyä, jota käsittelet. Voisitko kertoa siitä tarkemmin?

John Lennox: Marx: No, en tiedä, mitä erityisesti tarkoitat, mutta yksi ironisista asioista on se, että AGI:tä voisi luonnehtia ihmisolennoiksi, jotka yrittävät yltää Jumalan luokse ja saavuttaa superälykkyyden sillä tavalla. Kristillinen sanoma on täysin päinvastainen. Siinä puhutaan Jumalan tulemisesta ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa, joka sitten elämänsä, kuolemansa, ylösnousemuksensa, taivaaseenastumisensa ja paluunsa kautta käsittelee kaikkia näitä kysymyksiä paljon syvemmällä tasolla. Rinnakkaisuudet ovat siis hyvin vahvoja, ja siksi katson, että niitä voidaan käyttää hyödyksi, jotta voimme selittää, mitä kristillinen sanoma on.

Seuraava:

Voit myös nauttia:

Dan Brownin AI-hype-romaanissa sankari kompastuu Jumalaan. Ei ole selvää, että niin piti tapahtua, mutta tarinat karkaavat joskus tekijöiltään… John Lennox: Lennox: Täysin kiehtovaa. Joku, joka yrittää kaataa uskonnon tekoälyn avulla, itse asiassa lisää todisteita Jumalan olemassaolosta.

Show Notes

• 00:25 | Esittelyssä tohtori John Lennox, Oxfordin yliopiston matematiikan emeritusprofessori
• 00:57 | Tekoälyn teologiset implikaatiot
• 03:26 | Voiko tiede korvata Jumalan?
• 04:58 | Tekoälyn kirkko?
• 07:44 | Kuolemattomuuden saavuttaminen
• 12:41 | Superäly
• 13:42 | Ilmestyskirja ja tekoäly

Lisälähteet

• 2084: Tekoäly ja ihmiskunnan tulevaisuus verkkosivusto
• John Lennoxin verkkosivusto
• 2084: Artificial Intelligence and the Future of Humanity at Amazon
• John Polkinghorne at Wikipedia
• Anthony Levandowski at Wikipedia
• Interview with Anthony Levandowskin haastattelu tulevaisuuden tiestä Wiredissä
• Yuval Hararin Homo Deus Amazonissa
• Max Tegmark Wikipediassa

Podcast Transcript Download