Etelä-Afrikka

Koko OECD-alueen julkisen talouden alijäämä oli todennäköisesti korkeimmillaan noin 7,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010. Se vastaa noin 3,3 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Vuonna 2011 alijäämän odotetaan pienenevän noin 6,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen, mikä on edelleen korkea historiallisiin standardeihin nähden. Vaikka julkisen talouden tervehdyttämistarve on maailmanlaajuinen haaste, valtioiden taseiden tila vaihtelee suuresti. Myös talouden lähtökohdat, alijäämien syyt ja julkisen talouden strategiat vaihtelevat. Jotkin maat ovat aloittaneet säästötoimet, toiset taas pitävät yllä elvytystoimia ja suunnittelevat alijäämiensä hillitsemistä vuodesta 2011 alkaen.

Pyysimme valtiovarainministereitä laajasta joukosta maita, joilla on erilaisia julkisen talouden haasteita – Ranskasta, Saksasta, Indonesiasta, Irlannista, Koreasta, Koreasta, Meksikosta, Uudesta-Seelannista ja Etelä-Afrikasta – vastaamaan seuraavaan kysymykseen: ”Mihin toimiin hallituksenne aikoo ryhtyä julkisen talouden tervehdyttämiseksi niin, että samalla ylläpidetään talouskasvua ja palvelujen tarjontaa?”

Ranska: Liikkeellä

Christine Lagarde, talous-, valtiovarain- ja teollisuusministeri

Kriisistä selvittyään kaikki kansantaloudet sitoutuivat samanaikaisesti tervehdyttämään julkisen taloutensa. Näin ne pyrkivät lisäämään sekä kansallista itsemääräämisoikeutta että oikeudenmukaisuutta tuleville sukupolville. Vuonna 2010 rakenneuudistuksia tarvitaan enemmän kuin koskaan keskipitkän aikavälin kasvun palauttamiseksi ja julkisen talouden vakauttamisen helpottamiseksi.

Ranskassa hallitus on pyrkinyt vapauttamaan kasvun dynaamisemmassa taloudessa. Tätä varten olemme ryhtyneet toimiin yritysten perustamisen esteiden poistamiseksi, työvoiman määrän lisäämiseksi taloudessa sekä yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi.

Luodessamme auto-entrepreneur-järjestelmän, joka on anglosaksiseen malliin perustuva erityisjärjestelmä itsenäisille ammatinharjoittajille ja joka on tarkoitettu henkilöille, jotka ryhtyvät yrittäjiksi, halusimme poistaa yritysten perustamisen esteet. Mekanismi on yksinkertainen: sosiaaliturvamaksuja ei tarvitse maksaa ilman liikevaihtoa ja hallinnollisia muodollisuuksia on yksinkertaistettu ja kevennetty. Järjestelmän käynnistämisvuonna yli 320 000 yritystä perustettiin auto-entrepreneur-järjestelmän puitteissa, mikä tuotti miljardin euron liikevaihdon.

Eläkeuudistuksen myötä hallitus lupasi myös parantaa Ranskan talouden yleistä kilpailukykyä keskittyen työvoimaan. Hyväksytyillä toimenpiteillä vähennetään mekaanisesti julkisia menoja ja samalla palautetaan aktiivisuutta: tämä uudistus lisää taloudessa työskentelevien joukkoa. Se on oikeudenmukainen ja vastuullinen, ja se on saattanut Ranskan tasapainon tielle tuleviksi vuosiksi.

Tulevaisuuden osalta valtio luo itse asiassa perustan ajamalla ranskalaisia yrityksiä tulevaisuuden kilpailukykyisille aloille. Valtio jatkaa investointeja nouseville aloille, jotka edistävät heijastusvaikutuksia yksityisen T&K:n, korkeakoulutuksen ja huippuosaamisen kampusten alalla. Tulevaisuuteen suuntautuvien investointien osuus kasvusta on viime kädessä 0,3 prosenttia yksityisen T&K&K:n vipuvaikutuksen ansiosta, jota myös tutkimusverohyvitys vauhdittaa. Tämän toimenpiteen ansiosta Ranska on noussut ensimmäiselle sijalle OECD:ssä, mitä tulee yritysten T&K-toimintaan myönnettävän valtiontuen tasoon.

Kolme polkua samaan tavoitteeseen: Ranskan uudistaminen, kasvun ja täystyöllisyyden aikaansaaminen sekä suuren, nykyaikaisen ja vauraan maan kehittäminen. Tasavallan presidentin ja pääministerin johdolla hallitus on kolmen viime vuoden ajan omistautunut tälle tehtävälle. Paljon työtä on jo tehty: Ranska on liikkeellä.

Vierailu: www.bercy.gouv.fr

Saksa: Velkajarru päälle

Wolfgang Schäuble, liittovaltion valtiovarainministeri

Saksan liittovaltion budjetissa vuodelle 2010 on ennätyksellisen suuri alijäämä, joka on reilusti yli 50 miljardia euroa. Julkisen sektorin velka ylittää 1,7 biljoonaa euroa ja lähestyy 80 prosenttia BKT:sta. Finanssikriisi ja sitä seurannut taantuma selittävät tätä suurta velkaantuneisuutta vain osittain. Totuus on, että Saksa – kuten monet muutkin Euroopan maat ja G20-maat – on elänyt paljon yli varojensa, vaikka se on tunnettu verotuksellisen suoraselkäisyyden esikuvana. Tällainen tuhlailevuus on johtanut velkaantumiseen, josta tulee kestämätöntä, jos emme toimi nyt. Sitäkin suuremmalla syyllä, kun viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että kun valtion velkataakka saavuttaa kestämättömäksi koetun rajan, velan lisääminen vain jarruttaa talouskasvua sen sijaan, että se vauhdittaisi sitä.

Tämän vuoksi Saksa päätti vuonna 2009 kirjata tiukat finanssipoliittiset säännöt perustuslakiinsa. Schuldenbremse eli ”velkajarru” edellyttää, että liittovaltion rakenteellinen alijäämä on enintään 0,35 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2016 mennessä, kun taas Saksan osavaltioita kielletään tekemästä rakenteellista alijäämää vuodesta 2020 alkaen.

Säännöt merkitsevät sitä, että supistamme liittovaltion rakenteellisen alijäämän noin 10 miljardiin euroon vuoteen 2016 mennessä. Koska hyvinvointiavustusten osuus Saksan liittovaltion menoista on tänä vuonna yli puolet, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin leikata myös hyvinvointimenoja, ainakin maltillisesti.

Yritysten hyvinvointiavustusten saajien sekä virkamiesten on jaettava uhraukset. Saksalaisten yritysten on osallistuttava julkisen talouden vakauttamiseen vähentämällä tukia ja lisäämällä suurten energiayhtiöiden, lentoyhtiöiden ja rahoituslaitosten veroja. Vastaavasti virkamiesten on luovuttava luvatuista palkankorotuksista, ja liittovaltion asevoimien osalta hallitus tavoittelee jopa kolmen miljardin euron vuotuisia säästöjä.

Saksan sitovien finanssipoliittisten sääntöjen on tarkoitus toimia myönteisenä esimerkkinä muille euroalueen maille. Markkinoiden – ja omien kansalaistensa – luottamuksen palauttamiseksi euroalueen hallitusten on kuitenkin osoitettava sitoutumisensa myös julkisen talouden vakauttamiseen.

Me emme edistä kestävää kasvua emmekä ennaltaehkäise valtionvelkakriisiä Euroopassa (tai missään muuallakaan) kasaamalla lisää velkaa. Meidän on vähennettävä alijäämiä kasvua edistävällä tavalla, mutta meidän on vähennettävä niitä. Se voidaan tehdä.

Käy osoitteessa: www.bundesfinanzministerium.de

Irlanti: Addressing market turbulences

Brian Lenihan, valtiovarainministeri

Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö julkinen taloutemme ole kärsinyt vakavasti taloudellisen toiminnan jyrkästä laskusta viime vuosina. Tunnistimme kuitenkin tämän nopeasti ja reagoimme nopeasti, ja hallitus hyväksyi kattavan elvytysstrategian, joka perustuu kolmeen keskeiseen periaatteeseen: kilpailukyvyn palauttaminen, pankkijärjestelmän korjaaminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen. Kullakin näistä osa-alueista on edistytty merkittävästi.

Budjetin vakauttaminen on ollut käynnissä vuoden 2008 puolivälistä lähtien. Menoja supistavia ja tuloja lisääviä toimenpiteitä on toteutettu lähes 15 miljardin euron arvosta tilanteen vakauttamiseksi ja julkisen talouden palauttamiseksi kestävälle uralle. Tämä lähestymistapa on toiminut. Vaikka pankkisektorillemme myönnetyn pääomatuen tilastollinen käsittely vaikuttaa julkiseen talouteemme, saavutamme tavoitteemme julkisen talouden alijäämän vakauttamisesta tänä vuonna.

Mutta lisää on selvästi tehtävä. Osana hallituksen nelivuotista budjetti- ja kasvusuunnitelmaa olemme vahvistaneet sitoumuksemme saada julkisen talouden alijäämä 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2014 mennessä ja ilmoittaneet, että aiomme tehdä 15 miljardin euron lisäsopeutukset talousarvioon seuraavien neljän vuoden aikana ja aikaistaa sopeutusta merkittävästi vuoteen 2011. Tähän on suhtauduttu yleisesti ottaen myönteisesti.

Kasvu on palaamassa Irlannin talouteen, joten ympäristö, jossa tulevat sopeutukset on tehtävä, on erilainen kuin viime vuosina. Vientimme kehittyy erittäin hyvin, ja tämä heijastaa toteutettuja merkittäviä hinta- ja palkkasopeutuksia, mikä on osoitus Irlannin talouden joustavuudesta. Tuoreet työmarkkinatiedot osoittavat, että työttömyys laski merkittävästi syys- ja lokakuussa.

Olemme myös tietoisia siitä, että erityiset vakauttamisvälineet voivat olla avainasemassa talouskasvun tukemisessa. Erityisesti juoksevien menojen vähentämisellä voi olla vähiten kielteisiä vaikutuksia toimintaan, ja jos tuloja on lisättävä, veropohjaa laajentavia toimenpiteitä pidetään yleensä optimaalisina. Tämä julkisen talouden vakauttamista koskeva lähestymistapa on jatkossakin hallituksen strategian perustana.

Työskentelemme EU:n kollegojemme ja erityisesti Euroopan keskuspankin, Euroopan komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa puuttuaksemme viimeaikaisiin epätoivottuihin markkinaturbulensseihin, jotka ovat vaikuttaneet euroalueeseen. Mielestämme on olennaisen tärkeää, että puutumme vaikeuksiin, joita markkinat ovat tuoneet esiin Irlannin pankkijärjestelmän osalta. Tästä on hyötyä paitsi Irlannin pankkijärjestelmälle ja Irlannin taloudelle myös laajemmalle euroalueelle.

Visit: www.finance.gov.ie

Korea: Striking a balance

Yoon Jeung-Hyun, strategia- ja valtiovarainministeri

Yleismaailmallinen talouden elpyminen jatkuu G20-maiden kautta tapahtuvan aktiivisen poliittisen koordinoinnin ja kehittyvien ja nousevien talouksien korkean kasvun ansiosta. Emme kuitenkaan voi jättää huomiotta edelleen vallitsevia epävarmuustekijöitä ja maailmantalouden kasvun hidastumisen mahdollisia riskejä.

Näin ollen finanssipolitiikassa on keskityttävä löytämään tasapaino talouden elpymisvauhdin vahvistamisen ja julkisen talouden vakauden vakiinnuttamisen välille markkinoiden luottamuksen ja kestävän kasvun varmistamiseksi. Tässä yhteydessä Korean hallitus pitää kasvua tukevaa julkisen talouden vakauttamista tärkeimpänä finanssipoliittisena prioriteettina.

Pienenä avoimena taloutena Korea on altis ulkoisille häiriöille. Tältä osin julkisen talouden vakaus on olennainen tekijä talouden tukemisessa kriisiaikoina. Tämän vuoksi julkisen talouden vakauttaminen on käynnistettävä uudelleen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Korean ikääntyvän väestön kasvaessa nopeasti huoli siitä, että se saattaa hidastaa maan potentiaalista kasvuvauhtia, kasvaa. Jotkut piirtävät jopa synkkää kuvaa sosiaalisen integraation heikkenemisestä, joka johtuu kasvavista tuloeroista ja heikentyneestä työpaikkojen luomiskyvystä. Kaikki nämä huolenaiheet korostavat, että tarvitaan ennakoivaa finanssipolitiikkaa.

Onneksi OECD:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kehujen mukaisesti Koreaa pidetään esimerkkinä talouskriisistä selviytymisessä, sillä sen talouskasvu oli 0,2 prosenttia vuonna 2009 ja sen odotetaan kasvavan 5,8 prosenttia vuonna 2010. Samaan aikaan ennustamme julkisen talouden parantuneiden olosuhteiden ansiosta julkisen talouden rahoitusaseman suhteessa BKT:hen nousevan vuoden 2009 -4,1 prosentista -2,7 prosenttiin vuonna 2010.

Korean hallitus asetti tällaiset taloudelliset ja finanssipoliittiset olosuhteet huomioon ottaen julkisen talouden tasapainon saavuttamista koskevan rohkean tavoitteen vuosien 2010-2014 kansallisessa julkisen talouden hoitosuunnitelmassaan kasvua edistävän julkisen talouden vakauttamispolitiikan mukaisesti.

Tätä varten Korean hallitus aikoo hallita kokonaismenoja huolellisesti pitämällä julkisen talouden menojen vuotuisen kasvuvauhdin 2-3 prosenttiyksikköä tuloja alhaisempana.

Korean hallitus edistää samalla menojen uudelleenjärjestelyä ja resurssien strategista jakoa, jotta voidaan kannustaa investointeihin tulevaisuutta silmällä pitäen ja vakiinnuttaa kansalaisten toimeentulo vuotuisen menobudjetin puitteissa. T&K&D ja koulutus ovat hallituksen ensisijaisia tukialueita kestävän kasvun perustan laajentamisessa. Hallituksen tukea kansanterveys-, hyvinvointi- ja työvoimasektoreille vahvistetaan myös työpaikkojen luomiseksi ja ihmisten toimeentulon vakauttamiseksi.

Lisäksi keskitytään menojen tehokkuuden parantamiseen finanssipoliittisen ohjelman kaikissa vaiheissa suunnittelusta budjetin kohdentamiseen, toimeenpanoon ja tuloksellisuuden arviointiin esimerkiksi tekemällä ennakkotutkimuksia, ottamalla käyttöön raukeamislausekkeita hallituksen rahoittamissa ohjelmissa ja leikkaamalla määrärahoja tehottomista ohjelmista.

Tulojen osalta pidämme kiinni matalien verokantojen ja laajan tulopohjan periaatteista investointien edistämiseksi työllisyyden edistämiseksi ja kasvupotentiaalin lisäämiseksi, ja samalla laajennamme jatkuvasti veropohjaa vähentämällä verovapautuksia ja -alennuksia ja julkistamalla käteistuloa saavien yritysten veron määrän.

Odotamme, että sitoutumisemme kasvua edistävään finanssipolitiikan vakauttamiseen, joka on johdonmukaista myös G20-maiden poliittisen suunnan kanssa, edistää osaltaan globaalin talouden voimakasta, pysyvää ja tasapainoista kasvua.

Viitattu: http://english.mosf.go.kr/

Meksikossa: Irnesto Cordero Arroyo, valtiovarain- ja julkisten luottojen ministeri

Meksiko on yli vuosikymmenen ajan keskittynyt julkisen taloutensa vahvistamiseen. Julkisia tuloja on monipuolistettu ja veropohjaa lisätty, jotta riippuvuutta öljytuloista voitaisiin vähentää. Lisäksi julkisia menoja on uudistettu siten, että niihin on sisällytetty suoritusperusteinen näkökulma resurssien tehokkaamman kohdentamisen mahdollistamiseksi. Lisäksi Meksiko on edistynyt rakenneuudistusohjelmassaan ja uudistanut julkisia eläkkeitä ja energia-alaa, mikä on luonut perustan tehokkaammalle ja vakaammalle talousjärjestelmälle.

Kongressi hyväksyi vuosina 2007-2009 kaksi presidentti Calderónin hallinnon ehdottamaa verouudistusta. Nämä uudistukset perustuivat neljään pilariin: verohallinto, valtion tulot, julkiset menot ja fiskaalinen federalismi. Vuoden 2007 uudistuksella vahvistettiin verohallintojärjestelmää veronkierron torjumiseksi ja lisättiin muita kuin öljyverotuloja riippuvuuden vähentämiseksi öljytuloista. Vuoden 2009 uudistuksella korotettiin valmiste-, kulutus- ja tuloveroja. Molempien uudistusten odotetaan mahdollistavan sen, että muut kuin öljyverotulot nousevat 11,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2012 mennessä, mikä merkitsee 28 prosentin kasvua presidentti Calderónin hallituksen aikana.

Hallitus on lisäksi edistänyt kunnianhimoista finanssipoliittista ohjelmaa julkisen talouden vahvistamiseksi. Tämä politiikkakokonaisuus on mahdollistanut julkisten menojen tehostamisen, finanssipoliittisen lainsäädäntökehyksen yksinkertaistamisen, veropohjan kasvattamisen ja veronkannon tehostamisen.

Nämä presidentti Calderónin hallinnon edistämät toimenpiteet ovat antaneet julkiselle taloudelle riittävästi liikkumavaraa lisätä menoja ja investointeja strategisille aloille, jotka edistävät talouskasvua ja vähentävät köyhyyttä, jopa viimeaikaisen kansainvälisen talouskriisin aikana. Tämän seurauksena Meksiko on saavuttanut historiallisen tason infrastruktuurin ja sosiaalisen kehityksen menoissa, jotka kaudella 2007-2010 ovat 187,7 miljoonaa dollaria ja 21 miljardia dollaria.

Hallituksen finanssipolitiikan myönteiset tulokset ovat perusta lisäparannuksille, joilla Meksikon terveen julkisen talouden vakauttamista jatketaan.

Käy osoitteessa: www.shcp.gob.mx

Uusi-Seelanti: Syitä optimismiin

John Whitehead, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö

Uudessa-Seelannissa, kuten muissakin maissa ympäri maailmaa, keskitytään vääjäämättömästi globaalin taantuman jälkiseuraamusten käsittelyyn. Selvisimme maailmanlaajuisesta finanssikriisistä suhteellisen hyvin, ja kun otetaan huomioon vahva julkisen talouden lähtötilanne, pystyimme vastaamaan siihen jonkin verran vähemmän tiukkoihin toimenpiteisiin kuin muut ovat ryhtyneet. Uusi-Seelanti joutuu kuitenkin lähitulevaisuudessa kamppailemaan merkittävän velan ja alijäämän kanssa. Kun julkinen talous oli 15 vuotta ollut ylijäämäinen, maan kirjanpito painui viime vuonna syvälle miinukselle. Edessä on viisi vuotta alijäämää, ja julkisen talouden nettovelka pysyy taantumaa edeltänyttä tasoa korkeampana 2020-luvulla.

Maa kärsii ennakoitua pienemmistä verotuloista ja yksityisen kulutuksen hitaasta kasvusta, kun talous elpyy odotettua hitaammin. Työmarkkinat ovat olleet epävakaat, mutta Uusi-Seelanti on menestynyt paremmin kuin kehittyneiden talouksien keskimääräinen 8,5 prosentin työttömyysaste. Viimeisimpien virallisten tietojen mukaan työttömyysaste on 6,4 prosenttia, ja sen odotetaan laskevan noin 6 prosenttiin vuoden 2011 puoliväliin mennessä.

Julkisten menojen hallinnassa on edistytty. Julkisen palvelun osuus Uuden-Seelannin taloudesta on noin kolmannes, ja kaikkia ministeriöitä haastetaan tuottamaan palveluja tehokkaammin. Hallitus rajoittaa tulevat uudet menot 1,1 miljardiin Uuden-Seelannin dollariin (noin 0,5 prosenttia BKT:stä, mikä merkitsee vähennystä) vuodessa, ja se vaatii enemmän vastuuvelvollisuutta ja toiminnan avoimuutta. Joulukuun 2008 jälkeen on vähennetty noin 2 200 valtion keskeistä työpaikkaa eli 5,4 prosenttia.

Henkilö- ja yritysveroja on alennettu ja kulutuksen tavara- ja palveluveroa (GST) on korotettu osana kilpailukyvyn lisäämistä ja talouden tasapainottamista viennin ja säästöjen suuntaan. Kansallinen infrastruktuurisuunnitelma on laadittu ensimmäistä kertaa.

Uudella-Seelannilla on syytä olla optimistinen. Hyödykkeiden hinnat ovat vahvoja, mikä lisää viejien tuloja ja koko taloutta. Korkeammat hyödykkeiden hinnat tukevat myös Uuden-Seelannin dollarin vahvistumista. Eteläsaaren tuhoisan maanjäristyksen jälkeiset suuret rakennushankkeet vauhdittavat rakennusteollisuutta. Odotamme myös innolla ensi vuoden rugbyn maailmanmestaruuskisojen isännöinnistä koituvia taloudellisia hyötyjä, jotka lisäävät kävijämääriä huomattavasti.

Käy osoitteessa: www.treasury.govt.nz

Indonesia: Kohdennetaan varovasti ja rakentavasti

Agus Martowardojo, valtiovarainministeri

Indonesian talous on pitänyt yllä voimakasta ja vakaata kasvuaan, arviolta 6 %:n kasvua vuonna 2010, ja 7 %:n kasvua odotetaan seuraavaksi kahdeksi vuodeksi kulutuksen, viennin ja investointien perusteella. Viisivuotiskauden 2010-14 painopisteitä ovat eriarvoisuuden vähentäminen, institutionaaliset ja poliittiset uudistukset infrastruktuurin kehittämisen pullonkaulojen poistamiseksi, byrokratiauudistukset investointi-ilmapiirin edistämiseksi sekä ympäristöystävällinen kehitysstrategia ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin sopeutumiseksi ja niiden lieventämiseksi.

Verotuksen alalla meillä on perheperusteinen sosiaaliavustus ja ehdolliset rahansiirto-ohjelmat työpaikkojen luomiseksi ja tasapuoliseksi jakamiseksi eri alueilla sekä luottotakuu, jolla tarjotaan joustavaa ja halvempaa rahoitusta mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille.

Indonesia on sitoutunut antamaan merkittävän panoksensa maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen ja auttamaan maailmanlaajuisessa ilmastonmuutossopimuksessa. Taloudellinen kehitys on johdonmukaista luonnonvarojen pitkän aikavälin kestävyyden kanssa, kuten fossiilisista polttoaineista riippuvuuden vähentäminen ja korvaaminen puhtaalla ja uusiutuvalla energialla. Ja meidän on vähennettävä finanssipoliittisen asemamme herkkyyttä öljyn hinnan muutoksille. Indonesia myöntää verotukia puhtaille energialähteille, kuten maalämmölle ja biopolttoaineille. Tavoitteenamme on vähentää päästöjä 26 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna tavanomaiseen tilanteeseen ja jopa 41 prosenttia, jos päästöjen vähentämispyrkimyksiä tuetaan kansainvälisellä tuella.

Valtiovarainministeriö on tällä välin osallistunut Indonesian ilmastonmuutosrahaston perustamiseen, jonka toista vaihetta johtaa Indonesian valtion sijoitusyksikkö, valtiovarainministeriön alainen valtiollinen sijoitusrahasto, joka tukee ilmastonmuutosohjelmaa.

Indonesia haluaa vauhdittaa infrastruktuurin kehittämistä perustamalla useita yksiköitä helpottamaan ja tukemaan yksityistä kumppanuutta, mukaan lukien maa-alueiden tarjoaminen, maa-alueiden kierrätysrahasto, maa-alueiden rajausrahasto ja takuurahasto sekä infrastruktuurirahasto. Tavoitteenamme on investoida 143 miljardia dollaria seuraavien viiden vuoden aikana.

Visit: http://www.depkeu.go.id

South Africa: Minding future generations

Pravin Gordhan, valtiovarainministeri

Maailman talouden toipuessa maailmanlaajuisesta kriisistä käydään paljon keskustelua siitä, kuinka nopeasti hallitusten olisi kurottava umpeen budjettivajeensa. Jotkut väittävät, että elpyminen hidastuu, jos hallitukset leikkaavat menoja liian nopeasti, kun taas toiset viittaavat julkisen talouden maksulaiminlyönnin mahdollisesti tuhoisiin vaikutuksiin.

Tässä vaiheessa Etelä-Afrikan hallitus on pyrkinyt löytämään varovaisen tasapainon menojen jatkuvan reaalikasvun ja julkisen talouden tulevan korkokustannusrasitteen vähentämisen välillä. Jos joudumme ottamaan lainaa, teemme sen pääasiassa investoidaksemme infrastruktuuriin, joka auttaa parantamaan talouden tuotantokapasiteettia.

Etelä-Afrikan noudattama vastasyklinen politiikka tarkoittaa, että julkisen talouden vakauttaminen toteutetaan asteittain supistamatta keskeisiä julkisia palveluja ja tukemalla kestävää kasvua.

Hallitus lisäsi sosiaalisiin ohjelmiin ja infrastruktuuriin suunnattuja menoja vuosien 2008-2009 taloudellisen taantuman aikana. Tämän toteuttaminen samaan aikaan, kun tulot vähenivät, edellytti lainanoton merkittävää lisäämistä ja johti julkisen talouden alijäämän kasvuun. Pystyimme tähän, koska huolellinen verohallintomme viimeisten 16 vuoden aikana loi finanssipoliittista liikkumavaraa, joka tuli tarpeeseen, kun maailmanlaajuinen kriisi iski meihin. Meillä oli tilaa 6,7 prosentin alijäämälle vuosina 2009-2010 ja ennustetulle 5,3 prosentin alijäämälle vuosina 2010-2011. Nykyisen talousarviokehyksen mukaan alijäämä supistuu 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2013-14 mennessä. Näin varmistetaan, että taloudella on parhaat mahdollisuudet hyödyntää kasvumahdollisuuksia ja että kasvava osuus julkisista menoista ei kulu kasvaviin korkomaksuihin.

Finanssipoliittisessa kehyksessämme on pohjimmiltaan kyse sen varmistamisesta, että hyvinvointiamme ei osteta epäoikeudenmukaisesti tulevien sukupolvien kustannuksella. Korkeamman kestävän talouskasvun tukemiseksi otamme kuitenkin tarvittaessa lainaa investointien rahoittamiseksi erityisesti silloin, kun tämä vähentää talouden pullonkauloja ja houkuttelee myös yksityisen sektorin investointeja. Korkeammat julkiset ja yksityiset investoinnit ovat keskipitkällä aikavälillä välttämättömiä talouden kasvupotentiaalin lisäämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi, ja ne myös edistävät merkittävästi vastasyklistä makrotaloudellista viritystä.