How Diseases Spread: Ways People Have Tried to Explain Pandemics Through History

Tuhansien vuosien ajan ihmiset ovat kehittäneet melko järjettömiä käsityksiä siitä, miten tartuntataudit, kuten rutto ja kolera, leviävät. Jotkin näistä käsityksistä – kuten ajatus siitä, että muinaisen Kyproksen ruttoon voi tarttua yksinkertaisesti tuijottamalla sairastuneen kasvoihin – tuntuvat naurettavilta, kuin jotain, mitä Monty Python -ryhmä olisi saattanut ripotella johonkin keskiaikaiseen parodiakäsikirjoitukseensa televisiota varten.

Mutta vaikka tautiaallot huuhtelivat yhä uudelleen ja uudelleen asutuskeskuksia, kesti vuosisatoja ennen kuin tiede ymmärsi täysin mikrobien näkymättömän maailman. Siihen asti pandemioiden piirittämät ihmiset yrittivät selittää näkemänsä ylivoimaisen määrän kuolemaa eri tavoin. Jotkut käyttivät yksinkertaisia havaintoja, kun taas toiset turvautuivat kiihkeisiin uskomuksiin. Toiset taas tarkastelivat katastrofia pitkäaikaisten ennakkoluulojensa linssin läpi, kun taas toiset käsittelivät verilöylyä taikauskon ja omituisten teorioiden avulla. Tässä muutamia:

LUE LISÄÄ: How 5 of History’s Worst Pandemics Finally Ended

Angry gods

Kun ihmisjoukot alkoivat selittämättömästi kuolla, monet varhaiset kulttuurit katsoivat ensimmäisenä kostonhimoiseen tai anteeksiantamattomaan jumalaan – tai jumaliin. Muinaiskreikkalaisessa mytologiassa, joka usein toimi vertauskuvana todellisille tapahtumille, Homeros kirjoitti Iliasissa jumala Apollonista, joka Troijan sodan aikana satoi nuolillaan ruttoa kreikkalaisten armeijan päälle tappaen ensin eläimiä ja sitten sotilaita. Apollon nuolet symboloivat tautia ja kuolemaa.

Mutta sitten, laukaisemalla lävistävän keihään itse miehiä kohti, hän tappoi heidät joukoittain – ja ruumiintulet paloivat yötä päivää, eikä loppua näkynyt. Yhdeksän päivää Jumalan nuolet pyyhkäisivät armeijan läpi. -Homerin Ilias, Robert Faglesin käännös

Raamattu puolestaan kantaa lukuisia viittauksia vitsaukseen jumaluuden vihana:

”Sillä minä lähetän tänä aikana kaikki vitsaukseni sinun sydämeesi, heidän palvelijoihinsa ja kansaansa, että sinä tietäisit, ettei ole ketään minun kaltaistani koko maan päällä.” (2. Moos. 9:14)

”…Herran viha syttyi kansaa vastaan, ja Herra löi kansaa hyvin suurella vitsauksella.” (4. Moos. 11:33)

”Voi meitä! Kuka pelastaa meidät näiden mahtavien jumalien kädestä? Nämä ovat ne jumalat, jotka löivät egyptiläisiä kaikilla vitsauksilla erämaassa.” (1. Samuel 4:8)

KUVAT: Pandemiat, jotka muuttivat historiaa

Astrologiset liikkeet ja… huono ilma

Vuosisatojen saatossa rutto saapui aalto toisensa jälkeen tuhoisana aaltona, ja se sai lukuisia muotoja – bubonisesta (joka vaikuttaa imusuonistojärjestelmään) pneumoniseen (joka hyökkää keuhkoihin) ja septiseen (joka tunkeutuu verenkiertoon). Kenties pahin tautitapaus oli 1300-luvun puolivälissä puhjennut musta surma, joka tappoi yli 20 miljoonaa ihmistä pelkästään Euroopassa. Vaikka suurelta osin uskotaan, että bakteereja kantavat kirput olivat pääsyyllinen, ”asiantuntijat” löysivät tuohon aikaan muitakin selityksiä – erityisesti astrologiasta ja laajalti muodostuneista käsityksistä ”myrkyllisistä höyryistä” ruton kasvualustana.

Vuonna 1348 esimerkiksi Ranskan kuningas Filipp VI pyysi Pariisin yliopiston suurimpia lääketieteen asiantuntijoita raportoimaan hänelle paiseruton syistä. Kruunulle toimitetussa yksityiskohtaisessa asiakirjassa he syyttivät ”taivaan kokoonpanoa”. Tarkemmin sanottuna he kirjoittivat, että vuonna 1345 ”20. maaliskuuta kello yksi tunti puolenpäivän jälkeen tapahtui kolmen planeetan suuri konjunktio Vesimiehessä”. Lisäksi he totesivat, että samoihin aikoihin tapahtui kuunpimennys.

Viitaten muinaisiin filosofeihin, kuten Albertus Magnukseen ja Aristoteleeseen, pariisilaiset lääketieteen tutkijat jatkoivat planeettojen ja ruton yhdistämistä: ”Sillä Jupiter, joka on kostea ja kuuma, imee maasta pahoja höyryjä, ja Mars, koska se on kohtuuttoman kuuma ja kuiva, sytyttää sitten höyryt tuleen, ja sen seurauksena kaikkialla ilmassa oli salamoita, kipinöitä, haitallisia höyryjä ja tulipaloja.”

LUE LISÄÄ: How One 17th-Century Italian City Fended Off the Pest Place

Terrestriset tuulet, he jatkoivat, levittivät myrkyllisiä ilmoja laajalle ja löivät alas ”elämänvoiman” jokaiselta, joka nautti sitä keuhkoihinsa: ”Tämä turmeltunut ilma, kun sitä hengitetään sisään, tunkeutuu väistämättä sydämeen ja turmelee siellä olevan hengen aineksen ja mädättää ympäröivän kosteuden, ja näin aiheutuva kuumuus tuhoaa elämänvoiman, ja tämä on nykyisen epidemian välitön syy.”

Muutamaa vuosisataa myöhemmin noille haitallisille höyryille annettiin toinen leima: ”miasma”. Jos se haisi pahalta, ihmiset päättelivät, sen täytyi kantaa tautia. Tämä selittää, miksi vuoden 1665 ruton aikana jotkut lääkärit pukeutuivat nokan muotoisiin naamareihin, jotka oli täytetty makean tuoksuisilla kukilla, suojellakseen itseään tartunnoilta.

Eikä sillä ole väliä, että näytelmäkirjailija ja runoilija William Shakespeare, kuten muutkin 1600-luvun alun lontoolaiset, kylpenyt harvoin ja elänyt rottien, lian, kirppujen ja jäteveden täyttämien katujen katujen kourujen keskellä. Hänkin ajatteli, että rutto oli ilmakehän asia. Ja viedessään taivaallisen selityksen vielä pidemmälle hän kirjoitti, että malaria, erillinen Thames-joen varrella olevien suohyttyjen aiheuttama epidemia, johtui siitä, että aurinko höyrystää suon ”höyryjä”.

Kaikki tartunnat, jotka aurinko imee
Suopista, rämeistä, tasankoilta, putoavat Prosperin päälle ja tekevät hänestä
Taudin tuuman verran!

-Shakespearen ”Myrsky”

LUE LISÄÄ: Rotat eivät levittäneet mustaa kuolemaa – se oli ihminen

Salaliittoteoriat ja oljenkorsiin tarttuminen

Pandemiat ovat pitkään synnyttäneet ennakkoluuloja ja epäluottamusta ja ruokkineet pitkäaikaisia ennakkoluuloja, kun traumatisoituneet yhteisöt ovat pyrkineet syyttämään muita epäpuhtaiksi tai ilkeiksi tautien levittäjiksi.

Keskiajan Euroopassa rutosta tuli tekosyy juutalaisten syntipukiksi tekemiseen ja joukkomurhaan. Keskiaikaiset kristityt väkijoukot hyökkäsivät juutalaisghettojen kimppuun lähes jokaisen tautiaallon yhteydessä väittäen, että juutalaiset kansalaiset myrkyttivät kaivoja ja vehkeilivät demonien kanssa taudin levittämiseksi. Yhdessä pogromissa 2 000 juutalaista poltettiin elävältä Strasbourgin kaupungissa 14. helmikuuta 1349.

Välillä 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa koko Eurooppaa pyyhkäisevästä kolerasta tuli villien luokkaperusteisten salaliittoteorioiden aihe, kun köyhät ja syrjäytyneet ihmiset syyttivät hallitsevaa eliittiä häikäilemättömästä työstä, jonka tarkoituksena oli karsia heidän joukkojaan levittämällä tautia ja myrkyttämällä heitä tahallaan. Venäjältä Italiaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan seurasi lukuisia mellakoita, joissa murhattiin poliisin, hallituksen ja lääketieteellisten laitosten jäseniä ja tuhottiin sairaaloita ja kaupungintaloja.

Tieteellisen varmuuden puuttuessa pandemiat ovat usein innoittaneet ihmisiä etsimään vastauksia sen perusteella, mitä he välittömästi havaitsevat ympärillään. Vuoden 1889 venäläisen influenssan yhteydessä omituiset teoriat kehittyivät nopeasti laajalti levinneiksi huhuiksi. Eräässä sanomalehdessä, The New York Heraldissa, spekuloitiin, että influenssa voisi kulkea lennätinlankoja pitkin sen jälkeen, kun suuri määrä lennätinoperaattoreita näytti sairastuneen tautiin. Toiset arvelivat, että influenssa saattoi saapua Euroopasta tulleiden kirjeiden mukana, koska postinkantajat olivat alkaneet sairastua. Kun Detroitissa pankkivirkailijat alkoivat sairastua, jotkut päättelivät, että he olivat saaneet taudin käsitellessään paperirahaa. Muita huhuttuja syyllisiä olivat pöly, postimerkit ja kirjaston kirjat.

Lopulta tiede alkoi nähdä näkymättömän ja selittää, miksi ihmisiä kuoli tuhansittain. Tietenkin oli joitakin ruttoon liittyviä asioita, jotka vaativat aina korkeampaa voimaa. Keskiajalla uskottiin, että aivastelu ei ainoastaan levittänyt mustaa surmaa, vaan sai ihmisen karkottamaan sielunsa. Siksi ”Jumala siunatkoon sinua!”