Maksa – Anatomia ja fysiologia

WikiVet LIVE – virtuaalikongressissa 2021 – WikiVet on tehnyt yhteistyötä The Webinar Vetin kanssa ja luonut opiskelijavirtuoosin virtuaalikongressissa 2021

Osallistujille on rajoitettu määrä ILMAISIA lippuja – ilmoittautumisjärjestyksessä.

Esittely

Maksa (hepar) on nisäkkäiden ja selkärankaisten elimistössä äärimmäisen tärkeä elin, sillä se huolehtii elämälle välttämättömistä toiminnoista. Se on suurin sisäelin, ja sillä on lukuisia tehtäviä, kuten sapen tuotanto sekä proteiini-, rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihdunta. Sikiökehityksen aikana maksalla on tärkeä hemopoieettinen tehtävä, sillä se tuottaa punaisia ja valkoisia verisoluja maksasolujen ja verisuonten seinämien välisestä kudoksesta.

Maksan koko vaihtelee sen aineenvaihdunnallisesta roolista johtuen. Lihansyöjillä maksan paino on noin 3-5 % ruumiinpainosta, kaikkiruokaisilla 2-3 % ja kasvissyöjillä 1,5 %.Nuorilla eläimillä maksa on paljon painavampi kuin vanhemmilla eläimillä, koska se surkastuu iän myötä.

Maksa on peräisin endodermi-epiteelin ulostulosta ventraalisella pohjukaissuolesta etusuolen kaudaalisesta osasta. Yhteys suoleen kapenee sappitiehyeksi. Maksan parenkyymikudos muodostuu proliferoivista epiteelisäikeistä tai -säikeistä, jotka integroituvat napa- ja vitellinelaskimoiden verisuoneen.Septum transversumin mesodermi muodostaa maksan laskimosuonet ja sidekudoksen.

Rakenne

Maksa sijaitsee vatsan kraniaalisessa osassa. Se on välittömästi kaudaalisesti palleaan nähden ja kraniaalisesti mahalaukkuun ja suolistoon nähden. Yleensä suurin osa maksasta on keskiviivan oikealla puolella. Se on jaettu lohkoihin halkeamien avulla. Maksa on kraniaalisesti kupera, sitä kutsutaan palleapinnaksi. Kaudaalisesti maksa on kovera, jota kutsutaan viskeraalipinnaksi. Kaudaattilohkossa on oikean munuaisen munuaisvaikutelma. Mahalaukun painauma kattaa koko viskeraalipinnan vasemman puoliskon. Oikean ja kvadraattilohkon yhtymäkohdassa oleva pohjukaissuolen painauma jatkuu oikeaan lateraalilohkoon ja häntälohkoon. Mediaanitasossa olevat läpiviennit tai lovet mahdollistavat kaudaalisen laskimolohkon ja ruokatorven kulun. Sappirakko sijaitsee oikean keskilohkon ja nelilohkon välissä. Verkkokuidut (kollageeni tyyppi III, proteoglykaanit ja glykoproteiinit) tukevat hepatosyyttejä ja sinusoidien seinämiä. Interlobulaariset tilat tukevat sappitiehyitä ja verisuonia. Pieni omentum (usein rasvatäytteinen) sijaitsee viskeraalisella pinnalla vasemman lateraalilohkon, heptisen portan ja mahalaukun pienen kaarevuuden välissä. Maksaa ympäröi ruokatorven lovi, jossa ruokatorvi kulkee maksan yli.

Maksan jaottelu

Maksa voidaan jakaa lohkoihin, lobuloihin, hepatosyytteihin ja sinusoidiin.

Maksan lohkot

Maksan lohkoihin kuuluvat vasen lateraalinen, vasen mediaalinen, oikea lateraalinen, oikea mediaalinen, kvadraattinen, kaudaattinen ja papillaarinen.

Liigamentit

Koronaariligamentti kiinnittää maksan (pallean pinnalta) palleaan. Se on epäsäännöllinen vatsakalvon poimu. Se ympäröi palleapinnan kolmionmuotoista pohjaa. Se jatkuu kaudaalisen laskimolaskimon uloimman kerroksen kanssa.Falciform ligamentti on ventraalisesti sepelvaltimon ligamenttia vasten. Se on sikiön verisuonten rasvainen embryologinen jäännös istukasta. Se aiheuttaa ongelmia kirurgisen vatsaontelon sisäänpääsyn kannalta. Se sijaitsee kraniaalisesti napanuorasta ja on napanuorasuonen jäänne.kolmiomainen ligamentti on sepelvaltimon oikealla ja vasemmalla puolella.

Toiminta

Sappituotanto ks. sappinesteen muodostuminen.

Lähes kaikki vatsan ympärillä kiertävä veri virtaa porttilaskimon kautta takaisin maksaan, jossa se joutuu kosketuksiin maksasolujen kanssa varmistaen, että ruoansulatuksen tuotteet esitetään maksasoluille ennen yleiseen verenkiertoon pääsyä. Muita toimintoja ovat hiilihydraattiaineenvaihdunta, glykogeneesi, glykonolyysi, glukoneogeneesi sekä insuliinin ja muiden hormonien hajottaminen. Proteiiniaineenvaihdunta tuottaa hyytymiskaskadin liukoisia välittäjäaineita, albumiinia ja hormoneja kuljettavia globuliineja. Maksa osallistuu myös rasva-aineenvaihduntaan, lipogeneesiin ja kolesterolin synteesiin.

Maksalla on rooli seuraavien hormonaalisessa ohjauksessa; insuliini ja glukagoni, glukokortokoidit, katekoliamiinit ja muiden tärkeiden hormonien synteesi (ks. Endokriininen järjestelmä). Sillä on myös rooli immunoregulaatiossa kupferisolujen sekä komplementin synteesin ja aineenvaihdunnan kautta.

Maksa on tärkeä vesiliukoisten vitamiinien, rasvaliukoisten vitamiinien, raudan, triglyseridien ja glykogeenin varastoinnissa.

Maksa hajottaa hemoglobiinia ja myrkyllisiä aineita lääkeaineenvaihdunnan kautta. Se muuntaa ammoniakin ureaksi ja mahdollistaa endogeenisten jätteiden, esim. hemin (Hb, sytokromit, Mb) ja ammoniakin (aminohapot) käsittelyn.

Vaskulaarinen verenkierto

Maksan verenkierto on kaksitahoinen. 70-80 % maksan porttilaskimon kautta (ravinteikas) ja 20-30 % maksavaltimon kautta (happirikas). Sen verenkierto on suuri (lähes 1/3 sydämen verenkierrosta kulkee maksan kautta).

Maksavaltimo on caeliacus-valtimon haara. Portaalilaskimon muodostavat pernaa, haimaa ja ruoansulatuskanavaa tyhjentävät sivuhaarat. Maksansisäiset valtimot yhdistyvät porttilaskimon haarojen kanssa syöttääkseen maksan sidekudosta ja maksan sivuonteloita. Veri virtaa portaalialueilta keskuslaskimoon. Keskuslaskimoa vuoraa yksinkertainen levyepiteeli. Sappitiehyet, verisuonet (mukaan lukien tärkeä maksalaskimo) ja hermot tulevat maksaan ja lähtevät maksasta maksan portaalin kohdalla. Keskisuonesta tuleva veri avautuu kaudaaliseen laskimoon. Maksan verenkiertoa säätelevät interarteriaaliset, intervalliset, arteriovenoosiset ja sulkijalihaksen mekanismit, jotka mahdollistavat huolellisen säätelyn.

Nervaatio

Maksaa hermottavat sympaattiset hermot periarteriaalisista pleksuksista ja parasympaattiset hermot vagusrungosta.

Lymphaattiset

Maksan ympärillä oleviin maksasolmukkeisiin kulkevat eri verisuonet. Imunesteet valuvat viskeraaliseen cysterna chyliin. Osa imusolmukkeista kulkeutuu maksan ja kaudaalisen välikarsinan ylimääräisiin imusolmukkeisiin kaudaalisen vena cavan varrella.

Maksakanavajärjestelmät

Lohkojen sisällä on kanavistoja. Kanavat avautuvat suuremmiksi kanaviksi ja sitten muutamiksi suuriksi happamiksi kanaviksi. Ennen ja pian sen jälkeen, kun ne ovat lähteneet maksaportista, kanavat yhdistyvät yhdeksi kanavaksi, joka kulkee pohjukaissuoleen. Kystinen kanava kulkee yhteisestä rungosta sappirakkoon ja kuljettaa sapen maksasta sappirakkoon. Kystisen kanavan eteläpuolella on sappitiehyt (ductus choledochus), joka kuljettaa sapen sappirakosta pohjukaissuoleen. Venttiilejä ei ole, joten sappi voi virrata kumpaankin suuntaan.

Sappihapot

Sappihapot koostuvat kolesterolista, sappihapoista ja steroideista. Tärkein sappihappo on kolihappo (C24). Konjugoituu maksassa tauriiniksi tai glysiiniksi pKa:n alentamiseksi, joten ne esiintyvät ionisoituneessa muodossa sappisuoloina. Sappisuolat konjugoituvat kolesterolin ja fosfolipidien kanssa ja erittyvät sitten sappeen. 95 prosenttia kierrätetään enterohepaattisessa verenkierrossa. Ne emulgoivat rasvoja, mikä edistää rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä. Vesiliuoksessa ne muodostavat mikkeleitä, jotka ovat amfifiilisiä ja voivat kuljettaa vapaita rasvahappoja harjasrajan yli.

Lajierot

Koira & Kissa

Vasemmanpuoleinen ja oikeanpuoleinen verisuonilohko ovat molemmat osastoituneita. Maksavaltimon täydellinen tukkeutuminen on kohtalokasta. Maksa on lähes kokonaan rintakehän sisäinen. Suurentunut kaudaattinen uloke koskettaa oikeaa munuaista.

Hammas

Maksa sijaitsee kokonaan rintakehän sisällä, keskiviivasta oikealle. Se on vähemmän liuskainen. Sappirakkoa ei ole, ja vasen lohko on jakautunut. Papillaarilohkoa ei ole. Varsaan maksa on suurempi ja symmetrisempi. Sappitiehyt avautuu pohjukaissuoleen samoissa papillaeissa kuin suuri haimatiehyt. Sappea erittyy jatkuvasti.

Sika

Maksassa on syviä interlobulaarisia halkeamia ja runsaasti interlobulaarista sidekudosta. Sen ulkonäkö on kirjava. Syvä interlobulaarinen halkeama jakaa maksan neljään lohkoon – vasempaan, oikeaan, mediaaliseen ja lateraaliseen. Maksassa on pieni kaudaattilohko (joka ei ole kosketuksissa munuaisiin, joten munuaisvaikutelmaa ei ole). Se on enimmäkseen keskiviivan oikealla puolella, eikä siinä ole papillaarilohkoa.

Märehtijät

Maksa on siirtynyt kokonaan keskiviivan oikealle puolelle. Siinä on sulautuneet lohkot.

Pienet märehtijätLampailla on syvempi napahalkio kuin lehmillä. Lampailla on myös pienempi kaulalohko kuin lehmillä, ja niillä on kaksi papillaariprosessia.

Lintu

Katso lintujen maksa

Histologia

Kookkaampia maksan solukoita sanotaan lobuloiksi. Jokaisessa lobuluksessa on keskuslaskimon aukko ja se sisältää portaalialueita. Lobulukset koostuvat hepatosyyteiksi kutsutuista maksasoluista. Hepatosyyttien välissä on punasoluja sisältäviä sinusoideja. Kunkin maksalohkon ympärillä on sidekudoskapseli. Ohut mesoteeli peittää sidekudoskerroksen.

Maksalohkoissa oleva portaalialue sisältää maksavaltimon, jolla on paksut seinämät ja pieni halkaisija, ja maksalaskimon, jolla on ohuet seinämät ja suuri ja epäsäännöllinen muoto. Se sisältää myös sappitiehyitä, joissa on kuutiomaista tai pylväsmäistä epiteeliä, sekä imusuonistoa, joka on pientä ja hienojakoista.

Hepatosyytit ovat pienempiä maksasoluja lobuluksessa. Ne sisältävät glykogeenirakeita ja niillä on pallomainen tuma. Ne muodostavat naruja, joita kutsutaan haarautuviksi levyiksi (lamelleiksi). Ylä- ja alareunat ovat tiiviitä liitoksia. Niillä on 3 toimivaa pintaa. Kuparimakrofageja on lähellä sinusoidien limakalvoa. Hepatosyytit värjäytyvät vaaleanpunaisiksi, koska ne ovat eosinofiilisiä.

Acinus

• maksan pienin toiminnallinen yksikkö – tämä yksikkö korostaa maksan riippuvuutta sen afferenteista verisuonista ja efferenteista sappitiehyistä
• karkeasti timantinmuotoinen parenkyymimassa, joka ympäröi portaalialuetta ja jota porttilaskimopaikka syöttää
• kokoontuu kolmesta alueesta:
  • Vyöhyke 1 – periportaalinen (centroacinar), portaalialueiden ympärillä
  • Vyöhyke 2 – keskivyöhykkeinen
  • Vyöhyke 3 – centrilobulaarinen (periacinar), rajoittuu maksan laskimoihin

NB: veri kulkeutuu vyöhykkeeltä 1 vyöhykkeelle 3, jolloin sen happipitoisuus vähenee ja vähenee

Linkit

Klikkaa tästä tietoa maksan patologiasta

Klikkaa tästä tietoa on Hepatic Stellate Cells

Click here for information on Bile Formation

Click here for information on portosystemic shunting

Liver – Anatomia & Fysiologian oppimateriaalit

Vetstream
Vetstreamin sisältöön pääset valitsemalla

Canis, Felis, Lapis tai Equis

Vedä ja pudota (Dragster)
Testaa tietämystäsi vetämällä ja pudottamalla laatikoita

Vertaile maksan rakennetta eri lajeilla

Flashcards
Testaa tietosi flashcard-tyyppisten kysymysten avulla

Maksa – Anatomia & Fysiologia – Flashcards

Videot
Valikoima asiaankuuluvia videoita

Naudanmaksa potcast
Naudanmaksa potcast 2
Lampaanmaksa, jossa on hepatiitti cysticercosa potcastHevosenmaksa, jossa on vesikirppu cysts potcast
Equine liver potcast
Lever lobes of the Horse
Lever lobes of the Cow

PowerPoint
Valikoima asiaankuuluvia PowerPoint-opetuskokonaisuuksia

Maksan historian – katso osa 2

Tweet

WikiVet® Johdanto – Ohje WikiVet – Ilmoita ongelmasta