Mysteeri 14-vuotiaan englantilaispojan oudon katoamisen takana

Tämä artikkeli ilmestyi alun perin VICE UK:ssa. Kun luet tämän artikkelin loppuun, ainakin kolme lasta on kadonnut Britanniassa. Missing People -hyväntekeväisyysjärjestö, joka perustettiin vuonna 1986 selvittämättömän Suzy Lamplughin tapauksen seurauksena, uskoo, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa katoaa lapsi joka kolmas minuutti. Hyväntekeväisyysjärjestön mukaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa katoaa vuosittain noin 306 000 lasta.

Vuonna 2007, kun Madeleine-nimisen kolmevuotiaan tytön valokuvaa jaettiin ympäri maailmaa, olisi voinut luulla, että tuona vuonna katosi vain yksi brittiläinen lapsi. Kuitenkin myös vuonna 2007, muutama kuukausi Madeleine McCannin näennäisen katoamisen jälkeen, 14-vuotias poika nimeltä Andrew Gosden poistui King’s Crossin asemalta unholaan. Aivan kuten Madeleinen valokuvasta kävi ilmi, että hänellä oli harvinainen silmävika coloboma, myös Andrew’lla oli ainutlaatuinen fyysinen piirre, kaksinkertainen harjante oikeassa korvassaan.

Perjantai 14. syyskuuta 2007 oli viimeinen päivä, jolloin Kevin Gosden näkisi poikansa.

”Edellisenä iltana ennen Andrew’n katoamista”, Kevin kertoo, ”makasimme lattialla ja teimme palapeliä. Se oli täysin merkityksetön ilta. Pelasimme lasten kanssa paljon pelejä ja teimme taide- ja askartelujuttuja siitä lähtien, kun he olivat pieniä. Sitä me vain teimme sinä iltana…”

Kevin kamppailee löytääkseen sanoja. Tänä vuonna hänen ja hänen perheensä painajaisesta tulee 11 vuotta.

”En koskaan ajatellut…”

Andrew Gosden syntyi 10. heinäkuuta 1993. Hän asui Balbyssä, Doncasterissa, englantilaisen Etelä-Yorkshiren kaupungin esikaupungissa, joka on pitkälti merkityksetön lukuun ottamatta sitä, että BBC:n klassinen komediasarja Open All Hours kuvattiin aikoinaan siellä. Andrew oli fiksu. Hän kuului Young, Gifted and Talented -ohjelmaan, jonka tarkoituksena on edistää koululaisten viiden parhaan prosentin koulutusta. McAuley Catholic High Schoolin opettajat uskoivat, että hän oli varma valinta Cambridgeen.

”Andrew oli liian fiksu”, Kevin muistelee. ”Hänellä oli taipumus sanoa vähän koulusta, mutta muistamme, että hän palasi lahjakkaille ja lahjakkaille lapsille suunnatusta kesäkoulusta ja oli aivan innoissaan siitä, mitä hän oli tehnyt. Rehellisesti sanottuna luulen, että Andrew näki koulun asiana, joka oli tavallaan pakko tehdä, jotta aikuiselämässä olisi valinnanvaraa.”

Andrewlla oli ystäviä, mutta hän ei seurustellut heidän kanssaan kovinkaan paljon koulun ulkopuolella. Mikään ei viittaa siihen, että häntä olisi kiusattu. Masennuksesta ei ollut merkkejä. Hän piti omasta seurastaan. Hän rakasti videopelejä. Hän ei koskaan lähtenyt kotoa jättämättä viestiä. Kevin sanoo, että hän oli erityisen läheinen kaksi vuotta vanhemman siskonsa Charlotten kanssa. Molemmat olivat kiinnostuneita sellaisista bändeistä, joita näkee Kerrang! -lehden kannessa.

Itse asiassa Andrew’lla oli katoamispäivänä yllään Slipknot-paita. Katoamisen jälkeisinä vuosina esiin tulleissa perhekuvissa hänellä on ollut t-paitoja, joissa on Funeral for a Friendin, Cradle of Filthin ja HIMin logot. Näiden bändien julisteita roikkui hänen makuuhuoneensa seinillä, vaikka poliisi on jo kauan sitten ottanut ne pois sormenjälkien ottamista varten.

Redditissä on suosittu teoria, jonka mukaan Andrew nousi sinä aamuna junaan Doncasterista Lontoon King’s Crossille osallistuakseen konserttiin. Bändi 30 Seconds to Mars soitti kaupungissa samana iltana. HIM oli tekemässä in-store-myyntiä HMV:ssä, joka oli tuolloin Oxford Streetillä, kolme päivää myöhemmin. Sitten SiKTh soitti Islingtonissa sijaitsevassa Carling Academyssa uudelleen sovitun keikan, joka olisi – ennen yhtyeen jälleennäkemistä vuonna 2014 – viimeinen keikka, jossa esiintyisi laulaja Mikee Goodman. Metropolian poliisin keskuskuvausyksikön eläkkeelle jäänyt päällikkö Mick Neville on todennut ”SiKTh-teorian” olevan uskottava.

Mutta teorioita on ollut paljon.

Tässä on se, mitä Andrew’n katoamisesta tiedetään. Viimeisenä päivänä, jolloin hänen perheensä näki hänet, Andrew heräsi myöhään. Hän vaikutti ärtyneeltä. Hänen perheensä mukaan tämä oli epätavallista. Hän lähti kotoa klo 8.05 aamulla. Sen sijaan, että hän olisi lähtenyt bussilla kouluun, hän meni istumaan Westfield Parkiin. Sitten hän palasi kotiinsa aikana, jolloin hän tiesi, että muu perhe oli jo lähtenyt kotiin päiväksi. Hänet tallentui naapurinsa valvontakameran tallennusjärjestelmään.

Andrew meni huoneeseensa, riisui univormunsa ja laittoi sen pesukoneeseen. Hän ripusti bleiserinsä tuolin selkänojaan, vaihtoi tavalliset vaatteensa, otti lompakkonsa, avaimensa ja PSP-konsolinsa (ei tosin laturia) ja laittoi ne eräänlaiseen kangaslaukkuun, joka oli ilmeisesti peitetty bändien laastareilla – ilmeisesti nuorten rock-fanien rakastama. Hän lähti kotoa kello 8.30 ja lähti kävelemään Doncasterin rautatieaseman suuntaan.

Matkalla hän pysähtyi pankkiautomaatin luona ja nosti tilillään olleista 214 punnasta 200 puntaa. Tämä on viimeinen kerta, kun hänen tililtään on nostettu rahaa tuon päivän jälkeen, vaikka hänen katoamisensa jälkeisinä vuosina hänen vanhempansa ovat jatkaneet tilien täydentämistä. Kummallista kyllä, hän oli jättänyt 100 puntaa syntymäpäivärahoja makuuhuoneeseensa Balbyssä. Asemalla hän osti yhdensuuntaisen lipun Lontooseen, vaikka virkailija kertoi hänelle, että alle punnan lisämaksulla hän saisi meno-paluulipun. Hän nousi junaan kello 9.35. Hän nousi junasta kello 11.20. King’s Crossin turvakamera kuvasi hänet kello 11.25. Vaikka myöhemmin samana päivänä nähtiin Andrew’n näköinen poika Pizza Hutissa Oxford Streetillä – jota hänen vanhempansa pitävät uskottavana – tämä jäi viimeiseksi vahvistetuksi havainnoksi Andrew Gosdenista.

Jos ihmettelet, miksi Andrew’sta ei ole lisää valvontakameran kuvaa yhdessä maailman tarkimmin valvotuista kaupungeista, niin ihmettelit myös Keviniä, kunnes hän sai tietää, että poliisi oli tarkistanut King’s Crossin kuvamateriaalin vasta kuukausi Andrew’n katoamisen jälkeen. Kukaan ei ollut koskaan pyytänyt lähistöllä sijaitsevan rautatieaseman kuvamateriaalia. Kun joku teki niin, jäljet olivat kylmät. Vain kaksi esimerkkiä virheistä tutkinnassa, joka on täynnä poliisivirheitä ja huonoa tuuria.

Andrew’lla ei ollut kännykkää (”Hänellä oli pari kymmenen-12-vuotiasta”, Kevin sanoo. ”Hän onnistui hukkaamaan ne, eikä käyttänyt niitä alunperinkään paljon, ja tarjouksiimme niiden korvaamisesta vastattiin: ”Voinko saada sen sijaan Xboxin?”). Talossa oli yksi tietokone, kannettava tietokone, syntymäpäivälahja Charlottelle, mutta se oli ollut hänellä vain kahdeksan viikkoa ennen Andrew’n katoamista. Kevinin mukaan Andrew’lla ei ollut sähköpostiosoitetta. Poliisi otti tietokoneet Andrew’n koulusta ja Doncasterin kirjastosta, mutta ei löytänyt mitään. Sony vahvisti, ettei Andrew’lla ollut nettitiliä PSP:ssä. Hänellä ei ollut sosiaalista mediaa; ”hän ei vain vaikuttanut kovin sosiaaliselta”, Charlotte kertoi Thin Air -podcastissa viime vuonna.

Vaikka hänen vanhempansa ovat uskonnollisia, Andrew lopetti kirkossa käymisen 18 kuukautta ennen katoamistaan. Hän oli partiolainen, mutta lakkasi käymästä muutama kuukausi ennen 14. syyskuuta. Sinä kesänä hänen vanhempansa olivat ehdottaneet, että hän asuisi isoäitinsä luona Lontoossa, mutta hän ei halunnut lähteä. ”Andrew oli – viilteli – hyvin syvällinen”, sanoo hänen isänsä. ”Hän oli sellainen ihminen, joka kuunteli paljon mutta ei sanonut paljon. Kun hän sanoi jotain, se oli yleensä kuuntelemisen arvoista. Hän oli ilmeisesti miettinyt asiaa paljon ja monesta eri näkökulmasta, ennen kuin oli päätynyt johtopäätökseen…”

”Luulen, että hän seurasi osittain Charlottea kirkon lopettamisessa”, Kevin jatkaa. ”Me pidimme aina huolen siitä, että heille sanottiin, että on heidän oma valintansa, haluavatko he mennä kirkkoon. Partiolaisten kanssa hän vain sanoi, että hänellä oli tylsää. Hän näytti käyvän läpi hiljaista vaihetta, jonka oletimme muuttuvan aikanaan. Saimme vaikutelman, ettei hän viitsinyt järjestäytyä ottaakseen vastaan tarjouksen mennä isoäitinsä luokse. Mikä ei tuntunut kovin kummalliselta 14-vuotiaana…”

Joitakin teorioita lisää: Hän on Thames-joessa. Toukokuussa 2011 meripelastukseen erikoistunut yritys tarjoutui suorittamaan pääkaupunkiseudun joen kaikuluotaustutkimuksen. Sen tuloksena löytyi ruumis, joka ei tosin ollut Andrew’n. Edellä mainittu Mick Neville uskoo, että Andrew’n ja Lontoosta kymmenen kuukautta hänen jälkeensä kadonneen 16-vuotiaan Alex Sloley’n välisiä yhteyksiä olisi tutkittava.

Tai ehkä hän on Shrewsburyssa, joka on kaupunki Länsi-Englannissa.

Marraskuussa 2008 eräs mies kävi virka-ajan ulkopuolella Leominsterin poliisiasemalla ja tunnusti sisäpuhelimen välityksellä omaavansa tietoja Andrew’sta. Siihen mennessä, kun joku oli tullut ottamaan tietoja vastaan, mies oli kadonnut. Kun BBC esitteli Andrew Gosdenin tapauksen The One Show -ohjelmassa, BBC sai nimettömän kirjeen henkilöltä, joka väitti olevansa Leominsterin poliisiaseman mies. Siinä väitettiin, että Andrew oli nähty Shrewsburyssa. Ei ole vahvistusta sille, että kirjeen kirjoittanut henkilö ja poliisiaseman mies ovat yksi ja sama.

”Havaintoja” on tehty myös Plymouthissa, Etelä-Walesissa, Southendissä ja Birkenheadissa, joskin viime aikoina kaikki ponnistelut ovat tähdänneet vastausten etsimiseen Lincolnista.

”Viime vuonna, Andrew’n katoamisen kymmenennen vuosipäivän aikoihin, saimme vihjeen joltain, joka kertoi puhuneensa netissä jonkun ’Andyroo’-nimisen henkilön kanssa”, Kevin kertoo. ”Yhteyshenkilömme sanoi: ’Kumppanini on juuri lähtenyt ja tarvitsen apua’. Yhteyshenkilömme tarjoutui auttamaan ja kysyi ’Andyroolta’, mitä hän tarvitsi. ’Andyroo’ kertoi tarvitsevansa 200 puntaa vuokraan. Yhteyshenkilömme huomasi, että ”Andyroo” oli merkitty asuvaksi Lincolnissa, jonkin matkan päässä hänestä, ja tarjoutui siirtämään rahaa auttaakseen häntä. Andyroo sanoi, ettei hänellä ollut pankkitiliä, koska hän oli lähtenyt kotoa 14-vuotiaana. Hän sanoi, että hän oli ”vain halunnut tehdä niin”. Todella mielenkiintoista tässä on se, että Andrew’n lempinimi lapsena oli ’Roo’… ”Poliisi teki tiedusteluja verkon ylläpitäjille”, Kevin jatkaa. ”He pyysivät meitä pitämään asian salassa sillä aikaa. Valitettavasti verkkosivusto oli hiljattain vaihtanut järjestelmiään ja menettänyt paljon tietoja, joten he eivät voineet antaa meille mitään käyttäjätietoja. Siitä lähtien olemme ajelleet ympäri Lincolnia etsimässä jotakuta Andrew’n näköistä, mutta mitään ei ole tullut…”

Kevin huokaisee surullisesti. ”Taas yksi umpikuja.”

Tilaa uutiskirjeemme, niin saat VICEn parhaat uutiset postilaatikkoosi päivittäin.

James McMahon Twitterissä.