Blogi

On normaalia olla välillä vihainen. Jos joku loukkaa sinua tai perhettäsi ilkeästi, on järkevää, että olet vihainen. Luokkatoveri levittää sinusta väärää huhua koulussa? Se suututtaisi monia ihmisiä (ja koulusi pitäisi luultavasti kurittaa kiusaajaa.) Saatat suuttua, jos vanhempasi päättävät, ettet saa jotain, mitä todella haluat – ajokorttia, ylimääräistä lävistystä, tatuointia, osallistumista tärkeään tapahtumaan… valitse itse.

Mutta entä jos sinusta tuntuu, että olet koko ajan vihainen? Kuin eläisit jatkuvassa vihamielisyyden ja vihan tilassa? Aivan kuin kaikki, mitä joku sanoo tai tekee – oli se sitten äitisi ”hyvää huomenta”, kun hän herätti sinut aamulla, tai se luokkatoveri, joka törmäsi sinuun vahingossa oppituntien välissä, tai sisaruksesi, joka puhuu liian kovaa illallisella – ärsyttää sinua? Onko tämä normaalia?

No, totta puhuakseni ei oikeastaan.

Vaikka viha on tunne kuten mikä tahansa muukin, ja sillä on aikansa ja paikkansa, liian usein suuttuminen voi olla merkki vihanhallintaongelmista tai syvemmistä mielenterveysongelmista. Jokainen voi joskus herätä väärällä puolella sänkyä, mutta useimmat ihmiset eivät tunne oloaan järkyttyneeksi ja negatiiviseksi joka ikinen päivä suurimman osan päivästä.

Ajattele vihaa jatkumona. Ei ole hyvä olla koskaan suuttumatta, jos kimppuusi hyökätään ja sinua loukataan – silloin et puolusta itseäsi. Mutta jos suuttuu liian nopeasti ja käyttäytyy vihaisena – silloin monet ihmiset eivät halua olla lähelläsi. Jos sinulla on vihanhallintaongelmia, ihmissuhteesi todennäköisesti rapautuvat parhaillaan.

Jos kamppailet jatkuvasti vihan kanssa, sinun kannattaa ehkä miettiä, onko sinulla mielenterveysongelma.

Vihakysymykset ja mielenterveyden häiriöt

Jotkut mielenterveyden häiriöt liittyvät äärimmäiseen vihaan ja jatkuvaan ärtyneisyyteen. Näitä ovat muun muassa oppositiohäiriö (ODD), häiritsevä mielialan säätelyhäiriö (DMDD) ja käytöshäiriö. Jos sinulla on esimerkiksi oppositionaalinen uhmakkuushäiriö, saatat olla vihamielinen ja epäluuloinen muita kohtaan. Vanhempasi, opettajasi ja ystäväsi näyttävät aina suututtavan sinut. Saatat tuntea tarvetta hyökätä sanallisesti tai fyysisesti heidän kimppuunsa, kun he sanovat tai tekevät jotakin, jonka koet loukkaavaksi tai vääräksi.

Jos sinulla on DMDD, olet vielä sitkeämmin vihainen kuin ODD:tä sairastavat nuoret. Ja käytöshäiriö on kaikista vakavin.

Tai vihasi voi liittyä johonkin aivan erilliseen mielenterveysongelmaan, kuten masennukseen tai ahdistukseen. Niillä, jotka kamppailevat liiallisen vihan kanssa, on suurempi todennäköisyys olla myös kliinisesti masentuneita tai ahdistuneita. Miksi? Viha pilaa perhesuhteet, ystävät, työpaikat ja paljon muuta. Se vaikuttaa kielteisesti kaikkiin elämänalueisiin. Vihasta kärsivillä nuorilla on usein huono itsetunto, koska he tuntevat häpeää tai katumusta käyttäytymisensä jälkeen. Asia voi kuitenkin olla myös toisinpäin – viha voi olla masennuksen oire. Itse asiassa DSM:ssä ärtyneisyys ja vihanpurkaukset ovat nuorten masennuksen oireita.

Jos sinulla on diagnosoitu mielenterveysongelma, saatat tarvita teini-ikäisten kuntoutuskeskusta. ODD:n tai DMDD:n kanssa kamppaileville nuorille on olemassa laitoshoitokeskuksia (RTC), intensiivisiä avohoito-ohjelmia (IOP) ja osittaisen sairaalahoidon ohjelmia (PHP). On olemassa myös kaksoisdiagnoosin hoito-ohjelmia teini-ikäisille, joilla on vihaongelmiensa lisäksi päihdeongelmia. Mutta vaikka sinulla ei olisikaan virallista mielenterveyden häiriötä, sinun pitäisi silti hakea apua, jos vihasi alkaa haitata elämääsi.

How to Get Help for Your Chronic Anger

Ensimmäinen askel avun saamiseksi on vain pyytää sitä. Vaikka sinua nolottaisi tehdä se. Puhu kenelle tahansa, jonka uskot voivan auttaa – oli se sitten mentori, opettaja, vanhempi, koulunkäynninohjaaja tai jopa läheinen ystävä. Todennäköisesti se, kuka tahansa se onkin, tarttuu tilaisuuteen auttaa sinua – vaikka hän olisikin joutunut vihasi kohteeksi aiemmin.

Tämän luotettavan aikuisen tai ystävän pitäisi sitten toivottavasti ohjata sinut mielenterveysalan ammattilaisen luokse, joka voi järjestää sinulle 1:1-terapiaa (kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa tai dialektista käyttäytymisterapiaa ja/tai ilmoittautua taitoja harjoitteleviin ryhmiin, kuten vihanhallintaryhmiin. Myös vanhempasi tai hoitajasi voivat hyötyä koulutuksesta, jotta he ymmärtäisivät parhaiten, miten tukea sinua ja kommunikoida kanssasi. Vanhempien hallintakoulutukseen osallistuu usein teini tiettyjen istuntojen aikana.

Jos vihasi on muuttunut niin vakavaksi, että se häiritsee elämääsi, saatat, kuten aiemmin sanoimme, tarvita teini-ikäisten mielenterveyshoitokeskusta, joka sisällyttää kaikki edellä mainitut asiat uppoutuvaan ympäristöön.

Myös pidä mielessäsi, että krooninen viha voi juontaa juurensa historiaasi. Tarve käyttäytyä vihaisena – räiskiä, rikkoa tavaroita, huutaa ja kiroilla – on opittu selviytymistaito, joka on usein peräisin monista eri lähteistä. Jos olet todistanut väkivaltaa tai traumaa, olet kokenut kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä tai vartuit epäterveen vanhemman kanssa, sinulla saattaa olla paljon käsittelemätöntä kipua, joka voi ilmetä vihana. Joten vaikka hoito auttaa sinua oppimaan uudelleen parempia selviytymistaitoja, se työskentelee myös ratkaisemattoman kipusi juurisyyn.