Agronomian käsite

Selitämme, mitä agronomia on, sen historia, alat, aputieteet ja miksi se on tärkeää. Myös agronomin ura.

Mitä on agronomia?

Agronomia tai agronominen insinööritieteet on tiede, joka koostuu maatalouden harjoittamisen ympärille nivelletystä tietämyksestä. Se pyrkii parantamaan maatalouden ja elintarviketuotannon eri prosesseja teknologian avulla. Tätä tarkoitusta varten se käsittää maataloutta säätelevien fysikaalisten, kemiallisten, biologisten, taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuuden.

Agronomiassa maataloustuotanto ymmärretään maatalousekosysteemin kehyksenä eli tietynlaisena inhimillisenä puuttumisena kasvien luonnollisiin itämis-, kasvu- ja lisääntymisprosesseihin elintarvikkeiden ja raaka-aineiden saamiseksi.

Peltoekosysteemiin liittyy fyysisiä tekijöitä, kuten maaperä, ilmasto ja veden saatavuus, mutta myös biologisia tekijöitä, kuten tuholaisten esiintyminen, viljeltävien lajien välinen kilpailu ja muut. Agronomian tehtävänä on ymmärtää näitä tekijöitä ja hyödyntää niitä maatalouden kehittämisessä.

Koska maatalous ja kotieläintalous eivät ole muodollisia tieteenaloja vaan soveltavia tieteenaloja, agronomia tarjoaa mahdollisuuden systematisoida ja organisoida nämä tiedot ja taitotieto tieteellisestä, akateemisesta ja todennettavasta näkökulmasta.

Voit olla kiinnostunut seuraavista aiheista: Agronomia

Agronomian historia

Viljely ja sitä ympäröivä tietämys eivät ole aivan uusia asioita ihmiskunnan historiassa, vaan niitä on kehitetty vähitellen ja käytännöllisesti katsoen siitä lähtien, kun maanviljelystoiminta ilmaantui neoliittisen vallankumouksen aikana noin kymmenen tuhatta vuotta sitten.

Maatalous muodollisesti muodostuneena tiedonalana eli agronomiana syntyi kuitenkin 1800-luvun puolivälissä Euroopassa ja Yhdysvalloissa ajatuksena soveltaa tuolloin kukoistamaan alkanutta uutta tieteellistä ja teknologista tietoa.

Sen tavoitteena oli saada maatalouden elintarviketuotanto paranemaan, parantaa maaseutuväestön elintasoa ja taata ruokaa nopeasti kasvavalle kansojen joukolle.

Siten syntymässä oleva teollinen yhteiskunta pystyi tuomaan käytänteitään ja tietämystään maaseudulle tarjoamalla käyttöönsä uutta maatalousteknologiaa, uusia välineitä ja alaan erikoistuneita ammattilaisia. Yksi Euroopan ensimmäisistä ja arvostetuimmista agronomikouluista perustettiin vuonna 1855 Espanjan pääkaupunkiin, Escuela Técnica Superior de Ingenieros Agrónomos de Madrid.

AGRONOMIAN MERKITYS

Muutokset, joita agronomia toi maataloustuotantoon 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, olivat silmiinpistäviä, ja ne olivat avainasemassa niin sanotun ensimmäisen maailman teollistumiseen liittyneessä maatalouden uudistumisessa.

Maaseudun tuotantomahdollisuuksien maksimointi mahdollisti maailman kasvavan väestön elättämisen. Siksi agronomian tuntemus on välttämätöntä maatalousmaille, kuten niin sanotun kolmannen maailman raaka-aineita vieville maille.

Agronomian osa-alueet

Agronomia käsittää useita osa-alueita, joista kukin käsittää tietyn tiedon soveltamisen johonkin tiettyyn maatalouden osa-alueeseen. Pääalat ovat:

• Agrotekniikka. Tieteenala, joka keskittyy kylvö- ja viljelymenetelmien eli viljelytekniikoiden tutkimiseen ja niiden parantamiseen erityisesti teknologian avulla.
• Kasvipatologia. Tiede, joka tutkii ja torjuu kasvitauteja, erityisesti niitä, jotka ovat osa maan tai alueen maataloustuotantoa.
• Maataloustiede. Agronomian ja taloustieteen yhdistelmä, joka on omistettu maataloussektorin erityispiirteiden tutkimiselle kansakunnan tuotantojärjestelmissä.
• Kasvinjalostus. Tieteenala, joka käsittelee geneettisen kombinatoriikan, keinotekoisen valinnan ja ihmisen väliintulon menetelmiä sellaisten kasvilajien tuottamiseksi, jotka soveltuvat paremmin maataloustyöhön joko siksi, että ne tuottavat enemmän ja parempia elintarvikkeita, tai siksi, että ne kestävät paremmin epäsuotuisia ympäristöolosuhteita.

Agronomian aputieteet

Agronomia käyttää monien muiden tieteenalojen, kuten biologian, kemian, geokemian, mikrobiologian ja kasvitieteen, kanssa jaettua tietämystä ymmärtääkseen luonnollisia (fysikaalisia tai orgaanisia) tekijöitä, jotka määrittävät maataloustyötä.

Samanaikaisesti se käyttää erilaisia insinööritieteiden tieteenaloja suunniteltaessa uusia työvälineitä, -menetelmiä tai -järjestelmiä, joissa hyödynnetään tätä tietämystä. Lisäksi taloustiede, hallintotiede ja muut yhteiskuntatieteet vaikuttavat myös osaltaan agronomian muotoutumiseen, sillä ne käsittelevät maatalousprosessin inhimillistä puolta.

Agronomin ura

Agronomi-insinöörin ura on hyvin yleinen uramahdollisuus maissa, joissa on suuri maatalousala. Sitä opetetaan kandidaatin tutkintona eli korkeakouluopintoina viiden vuoden ajan.

Tutkinto on poikkitieteellinen, eli siinä hyödynnetään tietoa eri tieteenaloilta, ja se on erittäin käytännönläheinen, koska sen perustehtävänä on parantaa maataloustuotantoa.

Seuraavasti: Talouden alat

Viitteet:

• ”Agronomy” Wikipediassa.
• ”The agronomist engineer” (video) Colegio Oficial de Ingenieros Agrónomos de Centro y Canarias (Espanja).
• ”Introduction to Agronomy” by Editorial EDIMEC in Repositorio Digital.
• ”About Agronomy” in American Society for Agronomy.
• ”Agronomy” in The Encyclopaedia Britannica.

Viimeksi muokattu: 21. syyskuuta 2020. Kuinka siteerata: ”Agronomy”. Kirjoittaja: María Estela Raffino. Kotoisin: Argentiina. To: Concepto.de. Saatavilla osoitteessa: https://concepto.de/agronomia/. Käytetty: 24. maaliskuuta 2021.