Terapeuttinen suhde

Psykoanalyysissä terapeuttisen suhteen on teoretisoitu koostuvan kolmesta osasta: työallianssista, siirtymisestä/vastatransferenssistä ja todellisesta suhteesta. On kerätty näyttöä kunkin osan ainutlaatuisesta panoksesta lopputulokseen sekä näyttöä osien välisestä vuorovaikutuksesta. Toisin kuin sosiaalisessa suhteessa, terapeuttisessa suhteessa keskitytään asiakkaan tarpeisiin ja tavoitteisiin.

TransferenssiEdit

Freud (1912) kuvasi terapeuttisen suhteen käsitteen ”ystävälliseksi kiintymykselliseksi tunteeksi” positiivisen siirron muodossa.

TyöallianssiEdit

Työallianssia, joka tunnetaan myös terapeuttisena allianssina, ei pidä sekoittaa terapeuttiseen suhteeseen, jonka osatekijäksi sen on teoriassa määritelty.

Työallianssi voidaan määritellä asiakkaan järkevän puolen ja terapeutin työskentelevän tai analysoivan puolen yhdistymiseksi. Bordin käsitteellisti työallianssin koostuvan kolmesta osasta: tehtävistä, tavoitteista ja siteestä.

Tehtävät ovat sitä, mitä terapeutti ja asiakas ovat yhtä mieltä siitä, mitä on tehtävä asiakkaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteet ovat sitä, mitä asiakas toivoo saavuttavansa terapiasta, joka perustuu hänen esittämiinsä huolenaiheisiin. Side muodostuu luottamuksesta ja luottamuksesta siihen, että tehtävät vievät asiakasta lähemmäs hänen tavoitteitaan.

Työallianssia koskevat tutkimukset viittaavat siihen, että se on vahva psykoterapia- tai neuvonta-asiakkaan tuloksen ennustaja. Myös tavan, jolla työallianssi kehittyy, on todettu olevan yhteydessä asiakkaan tuloksiin. Yleisesti ottaen liittouma, joka kokee repeämän, joka korjataan, on yhteydessä parempiin tuloksiin kuin liittouma, jossa ei ole repeämiä, tai liittouma, jossa on repeämä, jota ei korjata. Lyhytaikaisen terapian onnistuneissa tapauksissa työallianssin on myös havaittu noudattavan terapian aikana korkeaa-matalaa-korkeaa kaavaa. Terapeuttisen allianssin on todettu olevan tehokas PTSD:stä kärsivien nuorten hoidossa, ja vahvimpiin alliansseihin liittyi suurin parannus PTSD-oireissa. Muista hoitomenetelmistä riippumatta tutkimukset ovat osoittaneet, että se, missä määrin traumatisoituneet nuoret tuntevat yhteyttä terapeuttiinsa, vaikuttaa suuresti siihen, miten hyvin he pärjäävät hoidon aikana.